Kokeile kuukausi maksutta

Puurakentamisen kehittämiseen mallia maailmalta

Tietoa kirjoittajasta Mikko Viljakainen
Toimitusjohtaja, Puuinfo Oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rinteen hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa. Siihen pääsemiseksi tarvitaan koko rakennusalaa. On vaikea kuvitella rakentamisen muuttuvan, ellei rakennusala itse ole sitä kehittämässä. Hallitusohjelmakirjausten lisäksi puurakentamisen edistämiseen pitää löytää keinoja, joilla rakennusala motivoidaan mukaan puurakentamisen kehittämiseen. Mallia tähän voidaan ottaa maailmalta.

Tahto puun käytön lisäämiseen rakentamisessa vaikuttaa olevan universaali. Se löytyy yhtä lailla Euroopasta, Amerikasta ja Aasiasta. Poliittinen tuki ei näytä olevan puoluesidonnaista, ja sitä on myös muissa kuin metsä- ja puurakennusmaissa. Ilmastonmuutoksesta käyty keskustelu on kiihdyttänyt mielenkiintoa puuta kohtaan.

Tavallisin lähtökohta puurakentamisen edistämiselle on määräysten muuttaminen puun käytön sallivaksi. Myös edistämisohjelmat ja tuet eri muodoissaan ovat yleisiä. Esimerkiksi Kanadan Quebecin provinssi investoi 15 miljoonaa dollaria koerakentamisen lisäkustannusten kompensoimiseen rakentajien motivoimiseksi mukaan puurakentamisen kehittämiseen.

Massiivipuulevyt laajentavat puun käyttöä. Ristiinliimattu massiivipuu, clt, on noussut rakennusalan yhdeksi puhutuimmista materiaaleista. Sen ja muiden massiivipuutuotteiden, kuten lvl:n, valmistusmäärät lisääntyvät vauhdilla, ja uusia tehtaita perustetaan.

Korkea rakentaminen puusta kiinnostaa. Muutama vuosi sitten puiset pilvenpiirtäjät olivat vasta piirustuspöydällä. Nyt huomattava osa näistä hankkeista on toteutunut ja lisää on tulossa. Huomioarvon lisäksi ne kehittävät puurakentamisen teknologiaa ja muuttavat asenteita puurakentamista kohtaan. 18-kerroksisten puukerrostalojen jälkeen matalammat talot on helpompi hyväksyä.

Kaupunkien tiivistäminen luo puurakentamiselle uutta markkinaa, erityisesti Pohjois-Amerikassa. Vanha matala kaupunkirakenne pilvenpiirtäjäkeskustojen ympärillä saa väistyä, ja tilalle rakennetaan 6–12-kerroksisia asuinkerrostaloja. Rakennukset tehdään massiivipuusta, mitä varten esimerkiksi Kanadassa on kehitetty kokonaan uudet palomääräykset.

Puun käytön sisäilmavaikutukset kiinnostavat erityisesti tilojen käyttäjiä. Piilaakson johtavat yritykset ovat löytäneet puun. Sisäilman kosteuden tasaamisen ohella puun myönteisiksi koetut fysiologiset ja psykologiset vaikutukset kiinnostavat, mikä on tuonut puun liiketilojen ja toimistojen materiaaliksi. Puusta rakennettu kauppa vetää asiakkaita, ja puinen toimisto on haluttu työpaikka.

YK:n mukaan noin 2,5 miljardia ihmistä muuttaa kaupunkeihin vuoteen 2050 mennessä. Heidän asuttamisekseen maailman asuntotuotantovauhdin tulisi olla yksi asunto sekunnissa. Siihen pääsemiseksi rakentamisen työn tuottavuutta tulisi merkittävästi parantaa teollistamista ja esivalmistusta lisäämällä, mihin puun keveys, lujuus ja hyvä työstettävyys sopivat hyvin. Juuri tämä voi olla seikka, joka tuo puun rakentamisen valtavirtaan. Maailmalla on nähtävissä trendi, että rakennus- ja jopa betonialan yritykset ovat alkaneet hankkia puurakentamisen osaamista yritysostoin.

Pula osaavista rakennesuunnittelijoista näyttää vaivaavan koko puusta rakentavaa maailmaa. Suunnittelijakoulutusta pitäisi kiireesti kehittää siten, että puusta suunnittelu on normaalia osaamista.

Suomessa ongelmaa korostavat rakennesuunnittelijoiden materiaalisidonnaiset pätevyysvaatimukset. Ne haittaavat materiaalien vaihtamista jo nyt, jos esimerkiksi hiilijalanjälkilaskennan vuoksi siihen päädytään.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Puurakentamisen kehittämiseen mallia maailmalta”

  1. Terve.

    Et kai tosissasi ole vaatimassa materiaalisidonnaisten pätevyysvaikutusten poistamista rakennesuunnittelusta? Nykyiselläänkin nuo pätevyydet voi saada pelottavan kevyellä osaamisella. Vaatimuksesi vuoksi tulisi väistämättä lisätä suunnittelunormien tavoitelujuuksia tai hyväksyä rakenteellisten vaurioiden kasvanut riski.

    Mielestäni olet lähestymässä tätä rakennesuunnittelijaongelmaa täysin väärältä puolelta. Tärkeämpää olisi lisätä liittojen tarjoamia jälkikoulutuksia ja pätevyysvaatimusten saavuttamiseksi pidettävien kokeiden palauttaminen käyttöön. Lisäksi rakennesuunnittelijalle tulisi antaa suurempi rooli projekteissa ja muillekin hankkeessa toimiville tahoille tulisi asettaa vaatimuksia lujuusopin ja mekaniikan osaamisesta.

  2. Rakenteiden mekaniikka on opiskelijoiden inhokki, pelkästään se vetää pohjan pois koko pätevyydeltä. Materiaalioppi pohjaa kemiaan, ei palikkojen vääntelyyn.

    1. Ei rakenteiden mekaniikka ole kaikkien inhokki, vaikka sinä et siitä pitänytkään.

  3. Joo ei nää mua liikuta tippaakaan, hyvä vaan. On taulukkotietoa, missä rommaa -82 %, että onnea ja menestystä. Alan osaamisen romahtaminen suomalaisissa yliopistoissa alkaa näkyä, teknillisen mekaniikan alennustila oli todella yllätys, alan osaamisen nopea rapautuminen on ollut häkellyttävää.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Mikko Viljakainenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/mikko-viljakainen/