Rakennus- ja kiinteistöalan toimintamallit arvioitava uudelleen

Rakennetulla ympäristöllä on valtava vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Siihen on sidottu kaksi kolmasosaa kansallisvarallisuudestamme, ja se vastaa 42 prosenttia Suomen energiankulutuksesta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen, energiaomavaraisuuden vahvistaminen ja varautuminen energian hinnan nousuun ovat tärkeitä syitä parantaa rakennetun ympäristön energiatehokkuutta. Se luo samalla kotimarkkinoita suomalaiselle energiatehokkuusteknologialle, jolle on maailmanlaajuiset markkinat. Muutos on kuitenkin niin suuri, että rakennus- ja kiinteistöalan toimintamallit on arvioitava uudelleen.

Ilmastonmuutoksen hallintaan tarvitaan useita keinoja, esimerkiksi energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. VTT on arvioinut, että 85–90 prosenttia rakennusten käyttämästä loppuenergiasta olisi hiilineutraalia vuonna 2050. Paikallisesti rakennuksista voidaan kehittää jopa energiantuottajia.

Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa jo nykyteknologialla merkittävästi. Lämmitysenergian käyttö lämmitettyä huonetilaa kohden on laskenut noin puoleen viimeisten 30 vuoden aikana johtuen paremmasta rakennusten eristystasosta sekä kerros- ja rivitaloasumisen yleistymisestä. Samanaikainen rakennuskannan kasvu on kuitenkin syönyt nämä säästöt. Myös sähkön ominaiskulutus on kasvanut merkittävästi.

Kehitys ei ole edennyt riittävän nopeasti markkinaehtoisin toimin, joten lainsäädännön tarkistaminen on ollut välttämätöntä. Uudisrakentamisen energiamääräyksiä on tiukennettu ja samalla polulla jatketaan kohti lähes nollaenergiataloja 2019/2021 alkaen. Energiatodistuksilla nostetaan kuluttajien tietoisuutta ja luodaan kysyntää energiatehokkaille tiloille. Korjausrakentamisen energiamääräyksillä varmistetaan parhaiden nykykäytäntöjen käyttöönotto kaikessa korjausrakentamisessa.

Säädöskehityksellä on positiivinen vaikutus alan investointeihin ja työllisyyteen. Korjausrakentamisen vaikutus investointikustannuksiin on arvioitu lähivuosina noin 500 miljoonaksi euroksi vuodessa, jos korjaustahti on sama kuin vuonna 2010. Peruskorjaustoiminnan volyymi kasvaa näin 8–10 prosenttia.

Energiamääräyksissä on siirrytty kokonaisenergiatarkasteluun, jossa sähkö ja lämpö, energian säästö ja energian tuotanto sekä paikallisesti ja keskitetysti tuotettu energia on laitettu samalle viivalle. Näin vaihtoehtoja voidaan vertailla E-luvun avulla. Se mahdollistaa kustannusoptimaalisten ratkaisujen yleistymisen. Myös uusien teknologioiden pääsy markkinoille helpottuu. Erilaiset hybridiratkaisut yleistyvätkin hyvää vauhtia.

Samalla on varmistettava, että rakenteet ja suunnitteluratkaisut toimivat kosteusteknisestikin oikein. Tämä pakottaa toimijat parantamaan laatua, mikä johtaa sisäilman paranemiseen ja kosteusriskien pienenemiseen. Markkinoille syntyy kysyntää uudesta osaamisesta sekä suunnittelun että toteutuksen alueella.

Olemme nähneet viime vuosina hyviä esimerkkejä erittäin energiatehokkaista rakennuksista. Ne osoittavat, mihin nykytekniikoilla on mahdollista päästä. Erittäin tärkeää on myös se, mitä tapahtuu tavallisten ihmisten toimenpitein. Arjen toiminta onkin ratkaisevassa asemassa, ja sen muuttamiseen tarvitaan koko toimialamme panostusta.