Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusala jatkuvan oppimisen kärjessä – jos niin haluamme

Tietoa kirjoittajasta Lauri Pakkanen
Rakennusteollisuus RT ry Yhteiskuntasuhdepäällikkö, koulutus- ja työvoimapolitiikka
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Muuttuva työelämä ja monimutkaistuvat työtehtävät, työalan vaihdot ja työelämän monimuotoisuus edellyttävät vahvan ja laaja-alaisen peruskoulutuksen lisäksi koko elämän ja työuran jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Näin toteaa opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden 2018 julkaisussaan ”Työn murros ja elinikäinen oppiminen”. Helpommin sanottuna tekstissä tarkoitetaan sitä, että jos et ylläpidä osaamistasi, ei sinulle kohta enää ole käyttöä.

Keskustelu osaajapulasta menee julkisuudessa usein nopeasti siihen, että vaaditaan opiskelupaikkojen lisäämistä. Tässä tavoitteessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta vaikutukset itse ongelmaan ovat kyseenalaiset, kun ikäluokat pienenevät ja läpäisyasteet korkeakouluissa eivät esimerkiksi tekniikan alalla kestä kovin syvällistä tarkastelua. Tilastoja nopeasti silmäillessä käy selväksi myös se, että rakennusalaa opiskelleet eivät välttämättä edes jää töihin alalle. Ja että alan ammattikouluista valmistuneista työttömäksi jää joka neljäs. Tämä koskee jopa eteläisen Suomen isoja kaupunkeja. Vaikka samaan aikaan osaajista on valtava pula.

Koska koulutusjärjestelmä ei pysty riittävästi vastaamaan osaamistarpeisiin, on meidän varauduttava yhä nopeampiin ja joustavampiin tapoihin tarjota täydennyskoulutusta. Vaikeutena on se, että kenelläkään ei ole hyvää kuvaa siitä, mitä kaikkea me osaamme. Osin kyse on oppimisen ja omaksumisen monimuotoisuudesta: työssä, saati harrastuksissa, opitun tilastointi on hankalaa.

Kiinteistö- ja rakennusalalla tutkinnot, pätevyydet ja henkilösertifioinnit helpottavat osaamisen tunnistamista ja tuovat kokonaisuuteen kaivattua yhteismitallisuutta. Kaikki tämä tieto on kuitenkin hajallaan eri toimijoiden omissa rekistereissä. Miten yksittäinen kirvesmies muistaa kaikki käymänsä kurssit? Tai löytää tarvitsemansa koulutuksen? Tai miten hän muistaa, mihin nettipalveluihin on tullut täytettyä mitkäkin tiedot? Tai miksi hän yleensäkään kouluttautuisi, jos toinen vaihtoehto on viettää vapaata auringon alla vaikkapa Pattayalla?

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana (osana valtioneuvoston TE-digi-kärkihanketta) Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto ja Suomen Tilaajavastuu Oy ovat kehittämässä Luotettava työntekijä -alustaa, joka mullistaa käsityksemme työnhausta ja osaamisen ylläpidosta. Alusta mahdollistaa käyttäjälleen kaiken koulutukseen ja työelämään liittyvän tiedon hallinnan samassa paikassa – helposti ja yksinkertaisesti. Koulutus- ja tutkintotiedot, osaamiskartoitukset, pätevyydet ja referenssit. Kaikki viranomaisvahvennettuna. Sen lisäksi työhistoria ja omat henkilökohtaiset tiedot ja taidot.

Tämä avaa aivan valtavasti mahdollisuuksia sekä yksilölle että yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Sen lisäksi, että saamme kootusti tarkemman kuvan suomalaisten osaamisesta, helpottuu myös yksittäisen ihmisen työllistyminen ja hänen osaamispolkunsa muuttuvat selkeämmiksi.

Uuden digitaalisen alustan kautta on selvää, että osaamisen kehittäminen kannattaa. Palvelu varoittaa etukäteen osaamisen vanhentumisesta ja kannustaa pitämään pätevyydet voimassa. Palvelu tekee laajojen tietokantojen avulla ehdotuksia henkilökohtaisen osaamisen täydentämisestä ja kertoo, mitä tarvitaan työllistymiseen.

Palvelu tarjoaa työttömälle koko kiinteistö- ja rakentamisalan uramahdollisuudet yhdellä kertaa. Tähän kun yhdistetään vielä RATEKOn ja muiden toimijoiden e-oppimisen mahdollisuudet tai esimerkiksi MOOC-kokonaisuuksien hyödyntäminen vieraskielisten osaajien suhteen, niin meillä on käsissämme avaimet todellisille tiedon valtateille. Jos alalla niin haluamme.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Rakennusala jatkuvan oppimisen kärjessä – jos niin haluamme”

  1. Paljonko RT aikoo laskuttaa työntekijää tämän alustansa käytöstä? Tähän mennessä ei ole juurikaan sääliä herunut opiskelijoille RT:n suunnalta ja tuskin tämäkään mullistava avaus on muuta kuin julkisin varoin rahoitettu keino saada kaikki alan asiantuntijat maksaviksi kuukausiasiakkaiksi. Tai sitten sellainen kohtalainen 1500€/vuosi? Perustellaan sillä, että työnanantajahan nämä maksaa, ja samalla näytetään keskaria niille, jotka eivät vielä ole suurien työnantajien palveluksessa.

    1. Moi. Tämän alustan käyttö ei maksa käyttäjille mitään. Tarkoituksena on nopeuttaa työllistymistä kaiken kokoisiin yrityksiin ja helpottaa itse työnhakua, kun kaikki tiedot ovat helposti yhdessä paikassa saatavilla.

  2. Niinpä, niin. Lisää kustannuksia rakennusalan toimijoille, tällä kertaa koulutusportaalin muodossa. Maksajana on lopulta firmat, joiden on ” tilaajan suosituksesta” liityttävä käyttämään portaalia. Taloudellisen hyödyn vievät, portaalin kehittäjät ja ylläpitäjät. Heti toisena saamapuolella on eri pätevyyksien nikkaroijat, aina uutta kurssia ja lopulta joku pätevyysviritys lopputentteineen. Extra- Pätevyydet vanhenevat sitä mukaa kun eri rahoituslähteistä kerätyillä varoilla saadaan uusia pätevyyksiä ja niihin liittyviä koulutuksia suunnittelusta toteutusasteelle. Artikkelin ufojuttu osuus on se, kuinka järjestelmä kertoo ammattilaisille mitä koulutusta he tarvitsevat työllistymiseen… vai kertooko se koulutuksen järjestäjälle kenelle lähettää markkinointi postia? ja vuosittainen rekisterin ylläpitomaksu, ilman takuuta työllistymisestä, tai rehellisestä työntekijästä yrittäjälle.

    Alan ongelmaksi on muodostumassa jatkuvalla syötöllä laaditut ”pätevyys- extrat ”– vain hintavilla kurssilla istuneille. Uuden rekisterin sijasta ala kaipaa noiden kalliiden täydennyskoulutusten siirtämistä suoraan perustason AMK koulutuksiin tai avoimen AMK:n täydennyskoulutuksiin ja niiden rahoitusten piiriin. Vain siten, kustannustaso saadaan pysymään kohtuullisena kaikille eri osapuolille ja artikkelin motto Luotettava työntekijä toteutuu ilman erillistä viranomaisvarmistusta, mikäli luotettavuudella tarkoitetaan vain työ- ja koulutustaustaa.

    1. Kurssit ovat todella tehokkaita.
      Minustakin tuli ammattipätevyyden omaava kuorma-autonkuljettaja kun suoritin viisi teoriakurssia. Näistä vain yksi liittyi kuorma-autolla ajamiseen.
      Toisaalta kurssit on hyvin tasa-arvoistavia. Tyttäreni täytti 18v ja suoritti työturvakorttikurssin. Minä joka olen ollut rakennusalan työnjohtotehtävissä n. 30v , suoritin täsmälleen saman kurssin.

    2. Moikka. Alustan rakentaja ja ylläpitäjä on alan toimijoiden itse omistama yhtiö Suomen Tilaajavastuu, joten hyödynsaajia ovat kaikki kiinteistö- ja rakennusalan toimijat – niin yritykset kuin työntekijätkin.

      Järjestelmä ilmoittaa esim. näistä pätevyyksien vanhenemisesta ym. ajoissa ja kertoo missä kaikkialla kursseja on käynnissä. Se uusi asia on, että tarkoituksena on myös hyödyntää olemassa olevaa tietoa siihen, että esim. työttömälle työntekijälle saataisiin tieto siitä, mitä osaamista juuri hän tarvitsisi, työllistyäkseen helpommin ja nopeammin.

      t. Lauri

      1. Hei, Eli te siis välitätte tietoa kursseista, sen sijaan että tarjoaisitte niitä. Käytännössähän tuo on vain näiden kurssien järjestäjien markkinointia.

        Sen sijaan alalla olisi valtava tarve avoimelle tiedolle ja alustalle, josta saisi vaikka sitten rahaa vastaan oikeasti järkeviä verkkokursseja vaikkapa vähän epätavallisemmista liitoksista tai vaikkapa palomitoituksesta yms. Kaikkea sitä, minkä kanssa todella moni insinööri painii päivittäin puolittain epätietoisena.

        Lisäksi se oikeasti avoin ja käytetty virhe pankki, mitä onnettomuustutkintakeskus on peräänkuuluttanut jo vuosia.

        1. Moikka. Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO kyllä tarjoaa koulutusta, mutta Suomessa on tarjontaa valtavasti myös muualla. Verkkokurssit ym. ovat juuri sitä, jota esim. RATEKO kehittää.

          Hienointa tässä uudessa alustassa on tulevaisuudessa se, että AI:n avulla se tunnistaa automaattisesti alan tulevia osaamistarpeita ja muokkaa tarjontaa sen mukaan.

          1. No, niin. Nyt on siis luvattu tulevaisuutta ennustava portaali, ei ole. Tilastotiede on vanha tieteenala. Se, että portaaliin mahdollisesti sisällytetään esim. hae koulututusta ja saa mainoksia sähköpostiisi toiminto ei ennusta tulevaisuuden tarpeita. Se tuottaa tietoa koulutusten markkinoijille sekä niitä kehittäville tahoille. Nyt ennustan minä, järjestelmä ei uskoakseni ennusta erityisosaamiseen liittyvää koulutustarvetta, liian pieni bisnes. Vielä kannattamatonta olisi luoda rakennusalalle avointa dataa esim. liitoksista tai vastaavista käytännössä toteutetuista ratkaisuista. Siitäkin huolimatta, että niiden avulla alalla toimiville saataisiin helposti lisää tietotaitoa.

          2. Rateko on vain näppärästi hinnoitellut kurssinsa siten, että sinne ei saa työttömiä ihmisiä parantamaan ammattitaitoaan omalla rahallaan. Kurssien järjestäminen tietysti maksaa ja voittoakin pitää tehdä, mikä on ihan ok. Älkää kuitenkaan markkinoiko itseänne minään rakennusalan koulutusvapahtajana ja alan osaamisen puhtoisena kehittäjänä kun te ette sitä todellakaan ole.

            Lähtökohtaisesti olisi hyvien tapojen mukaista kertoa myyvänsä palvelua tai tarvitsevansa ilmaisia ihmisiä, joita voi myydä palveluntarjoajalle. Tällöin annatte ihmiselle mahdollisuuden arvioida että haluaako hän ostaa tai lahjoittaa itsensä teidän yrityksenne alustalle.

  3. Työteknikkojen määrän lisäys tuskin ratkaisee sirpaloituneiden siilojen sisäsiittoisia ongelmia.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Lauri Pakkanenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/lauri-pakkanen/