On toistaiseksi epäselvää, miten kiertotalous tarkalleen tulee muuttamaan rakentamista. Yksi epäselvyyttä aiheuttava seikka on käsitteen epäselvyys. Kiertotalous voidaan ymmärtää lievänä nykysysteemin kehittämisenä: lisätään kierrätystä ja materiaalien kiertoa sen verran kuin voidaan. Kiertotalous voi olla myös radikaalimpi, koko yhteiskunnan kattava tulevaisuuspolku. Tällöin rakennuksia ei pureta nykyistä tahtia, uusista tehdään muuntojoustavia ja rakennusosia käytetään uudelleen laajassa mittakaavassa.
Kiertotalous on edennyt hitaasti. Radikaalina muutoksena kiertotalous voi jäädä utopiaksi, elleivät yhteiskunnan rakenteet ja asennemaailma materiaan muutu. Yliopiston tehtävänä on luodata mahdollisia tulevaisuuksia ja ajatella vapaasti. Näistä lähtökohdista järjestettiin keväällä 2023 Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun professuurissa suunnittelukurssi, jossa pohdittiin, mitä radikaali kiertotalous tarkoittaisi arkkitehtuurille.
Uudelleenkäyttöä suunnittelemassa
Harjoitustyön kohteeksi valittiin 4–7 kerroksinen kerrostalokortteli. Kiertotalouden teemoista painotettiin rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä, joka on rakentamisen kiertotalouden teoriassa esitettyjen periaatteiden yksi keskeisimmistä teemoista. Kurssin suunnittelussa olivat mukana paitsi kurssin opettajat, myös Helsingin kaupungin kiertotalousklusteri ja asuntotuotanto.
Kurssin alussa opiskelijat tutustuivat kiertotalouden tutkimustietoon. Samalla he kartoittivat etukäteen valikoituja, tyypillisiä suomalaisia purkukohteita edustavia kohderakennuksia. Muutaman viikon jälkeen opiskelijoilla oli käytössään teoreettinen paletti rakennusosia, kuten ontelolaattoja, betonipilareita, ikkunoita ja ovia.
Opiskelijat arvioivat myös uudelleenkäytettävien osien käyttökelpoisuutta, mutta taloudelliset realiteetit jätettiin tietoisesti taustalle. Oletuksena oli, että kestävyysmurroksen kautta tapahtuva radikaali kiertotalous tekee rakennusosien uudelleenkäytöstä mahdollista.
Kiertotalous osana rakentamisen ja suunnittelun tulevaisuutta
Olen opettanut arkkitehtuuria ja asuntosuunnittelua noin 15 vuotta ja voin sanoa, että annettu tehtävä oli haastavampi, kuin mitä olen aiemmin opiskelijoille antanut. Rakennusosien uudelleenkäytön suunnittelumetodit ovat vasta alkutekijöissään. Myös taustalla vaikuttava arkkitehtuurin filosofia on vasta muotoutumassa. Lisähaasteena oli, että suunnittelutehtävän fokus oli ennen kaikkea asumisessa.
Töissä onnistuttiinkin ratkomaan paitsi materiaalien uudelleenkäyttöä mittoineen ja teknisine seikkoineen, myös asumisen laadun ja elinkaariajattelun näkökulmista. Asumisen teemoista nousi esiin esimerkiksi asuntopohjien monipuolinen kalustettavuus sekä asunto- ja huonejaon kyky mukautua muuntuviin tarpeisiin.
Arkkitehtuurin opettajille kurssi tarjosi etuoikeutetun näköalapaikan mahdolliseen rakentamisen ja suunnittelun tulevaisuuteen. Kurssin lopputuloksena oli 25 erilaista ja persoonallista näkemystä kiertotalouteen perustuvasta asuntorakentamisesta. Aavistelen, että kevään kurssilla melko intuitiivisesti käyttöön otetut suunnittelumetodit nähdään myöhemmin sekä arkkitehtien suunnittelupöydillä että tutkimuksen kentällä uudenlaisena arkkitehtisuunnittelun teoriana.
Antti Lehto
Aalto-yliopisto
Antti Lehto on asuntosuunnittelun apulaisprofessori Aalto-yliopistossa ja arkkitehtitoimisto INARO:n perustajaosakas. Kirjoitus on osa kiertotalouden klusteriohjelman blogisarjaa. Kiertotalousklusterin tavoite on edistää kiertotalouden mukaista innovaatio- ja liiketoimintaa Helsingissä.
