Rakennusten energiankäytön tehostamismahdollisuudesta ei puhuta

Tietoa kirjoittajasta Risto Kosonen
Professori, konetekniikan laitos, Aalto-yliopisto
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Valtamediassa ilmastonmuutos on ollut viime aikoina vahvasti esillä. Keskustelua käydään laajalti niin lihan syönnistä, autoilusta, turpeen poltosta, hiilinieluista kuin lentoliikenteestäkin. Kuitenkin esimerkiksi keskusteluissa ollut lentoliikenteen osuus on globaalisti 3 prosenttia suorista hiilidioksidipäästöistä.

Yhteisvaikutuksiltaan, kun huomioidaan myös muut tekijät kuin hiilidioksidi, lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisessä on vain 4 prosenttia.

Isoista tekijöistä, kuten rakennusten energiansäästökeinoista, ei sen sijaan juuri keskustella, vaikka rakennusten osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta on 40 prosenttia ja esimerkiksi rakennusten lämmityksestä aiheutuu 56 prosenttia Helsingin kasvihuonepäästöistä.

Näiden faktojen esiintuonnissa päättäjille ja medialle talotekniikka- ja rakennusala ei ole onnistunut. Rakennusten energiakorjauksien ei tiedosteta olevan yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmaston lämpenemistä.

Rakennuskannan hitaan (~2 %) uudistumisen takia pelkästään uudistuotannolla ei voida juurikaan vaikuttaa päästöihin. Keskeistä on kohdistaa toimet olemassa olevaan rakennuskantaan, jossa nykyään yleisesti käytetyillä ratkaisuilla voitaisiin merkittävästi vähentää energiankulutusta ja edelleen energiantuotannon päästöjä.

Nykytekniikalla voidaan laskea päästöjä lähtötilanteesta ja rakennustyypistä riippuen jopa 60–80 prosenttia, jos lähtökohtana pidetään nykyistä energiantuotantorakennetta. Vastaavasti rakennusten energiakorjauksilla voidaan vähentää 30–40 prosenttia päästöjä kustannusneutraalisti.

Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelujaksolla (25 vuotta) edellä mainitut investoinnit maksavat itsensä takaisin. Siinä tapauksessa Suomen päästöt pienenisivät 10–15 prosenttia, eli tässä puhutaan kaiken kaikkiaan melko vaikuttavasta keinosta, jota ei pitäisi unohtaa keinovalikoimasta.

Yksityistalouden kannalta 25 vuoden takaisinmaksuaika on pitkä, mutta jos tarkastelunäkökulma on yhteiskunta, niin tilanne on varsin erilainen. Yhteiskunnan kannalta kaikki tehokkaat ja taloudellisesti järkevät keinot pitäisi saada liikkeelle, jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hillitä.

Yksi keino investointien vauhdittamiseksi nollakorkojen aikana olisi valtion takaama lainoitus, jolla energiakorjaukset saataisiin liikkeelle. Investoinnit maksaisivat itsensä takaisin elinkaaren aikana säästettyjen energiakustannuksien avulla – nollasummapeli yhteiskunnan kannalta, jolla saataisiin samalla luotua kaivattuja työpaikkoja sekä parannettua sisäilmastoa ja viihtyisyyttä.

Julkiselle rahalle löytyy aina vaihtoehtoisia käyttökohteita. Nyt on esimerkiksi julkisuudessa esitetty hiilinielujen lisäämisen tukemista. Karkeasti laskien hiilinielun aikaansaaminen esimerkiksi kuusen taimia istuttamalla edellyttää 25 euroa per t-CO2-investointia, jos hiilen sidontajakso olisi 25 vuotta. Tällöin on huomattava, että taimien kautta saadulle hiilinielulle ei voida edes laskea vastaavaa takaisinmaksuaikaa kuin rakennusten korjauksille.

Luonnollisesti ilmastopolitiikan isot ratkaisut tehdään jatkossa isoissa kasvavissa talouksissa, kuten Intiassa ja Kiinassa. Kuitenkin Suomella voisi olla keskeinen rooli niiden uusien vientiteknologioiden kehittämisessä, joita tulevaisuuden älykkäät energiajärjestelmät edellyttävät.

Autoteollisuudessa on jo otettu huomioon ilmaston lämpenemisen merkitys liiketoiminnalle ja markkinointi on tehokasta ladattaville hybridiautoille. Tällä hetkellä rakennusalan ”ladattavat hybridit” ovat vielä melko harvinaisia. Ehkä uusien radikaalimpien konseptien aika olisi jo nyt myös rakennusalalla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Rakennusten energiankäytön tehostamismahdollisuudesta ei puhuta”

  1. Rakennusalasta pitää huolta pomminvarma byrokratia ja energia-alasta kiveenhakatut monopolit.

  2. Jälleen kerran. EI kannata investoida rakennusalalla mihinkään uuteen konseptiin, koska ikinä et tule saamaan rahojasi takaisin siitä investoinnista, ellei lopputuloksena ole huomattavasti halvempi ja nopeampi tai tehostunut tuotantoprosessi. Rakentamisessa ei olla tänä päivänä valmiita maksamaan laadusta.

  3. Markkinataloudessa on lähtökohtaisesti niin, että sellaisilla tuoteominaisuuksilla, joille loppuasiakas ei anna arvoa, on taipumus karsiutua pois, vaikka ne olisivat muuten kuinka toivottavia tahansa. Muissa talousjärjestelmissä taitavat kyllä karsiutua ne asiakkaan haluamatkin ominaisuudet.

  4. Omistan täysin päästöttömän Tesla-sähköauton. 0 gr
    
Omistan myös 100% täys sähköomakotitalon ikä 15 vuotta , mutta talo ei olekaan 0 päästöinen , energia luokaksi on merkitty ( E ) taloni siis tuhlaa energiaa.

    Autoni ei tätä tee missään muodossa , vaikka ajelisin hupiajelua. Onhan autoni päästötön Tesla.

    Molempiin tuotteisiin tulee virta kuitenkin ihan samasta kaapelista?

    Eli selkosuomeksi ilmastopolitrukit hyväksyvät tietyn päästön mutta kokevat toisen päästön tekevän pelottavan muutoksen ilmastoon.

    Talon saisi 0 päästöiseksi siis jos käy lataamassa sähköauton akut täyteen muualla ja purkaa pihassa akuston 0 päästö energiantalon lämmitykseen , kuluttamatta talon sähkömittaria. Talostani voisi teoriassa katkaista kokonaan sähköt jos hankkisi muutaman isokokoisen akun.

    Hyvä video samasta asiasta:

    Näin otetaan imastonmuutoksesta niskalenkki

    https://m.youtube.com/watch?v=qmPqdFeCiOo

    Tällä videolla Jussi Halla-aho keskustelee Petteri Orpon kanssa ilmastonmuutoksesta 120 000 sivulatausta

  5. Saksan mallin mukaista tukea on nyt tarjolla, e-luvun on parannuttava 44 % ennen kuin sitä saa, mitä ilmeisimmillä keinoilla tähän ei päästä. Mallien ongelma on sama kuin ESCO-projekteissa. ESCO on raskas ja edellyttää mittavaa tuotekehitystä, kuten USA:ssa, vaikka innovointi katsotaan arvonmuodostuksessa aputoiminnoiksi, USA:ssa ESCO on miljardibisnes.

Jätä kommentti