Kokeile kuukausi maksutta

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä kannattaa kehittää

Tietoa kirjoittajasta Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma
Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa yhdistämällä jo yli 100 rakennusalan toimijaa. Kiertotalousklusteri tukee käytännön kokeiluja ja alan toimijoiden välistä yhteistyötä. https://testbed.hel.fi/kiertotalous/
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Ehjänä irrotettavien rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on herättänyt paljon kiinnostusta ja jopa innostusta kiertotaloustoimijoiden kuten kierrätysoperaattoreiden, purku-urakoitsijoiden, purkukonsulttien sekä arkkitehtien ja rakennuttajien parissa. EU-komissio ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet kiertotalouden ja uudelleenkäytön edistämisen tärkeyttä korostavia kannanottoja. Myös uusi rakennuslaki tulee edistämään kiertotaloutta.

Tämä ajattelutavan muutos onkin ymmärrettävää Suomessa ja monissa muissa EU-maissa, koska fiksulla rakennustuotteiden uudelleenkäytöllä on mahdollista saavuttaa merkittäviä etuja. Sellaisia ovat esimerkiksi neitseellisten raaka-aineiden käytön, rakennustuotteiden valmistamisen ympäristöpäästöjen sekä jätteeksi päätyvien purkutuotteiden määrän vähentäminen. Lisäksi voidaan erottua omaperäisillä arkkitehtonisilla ratkaisuilla ja varautua uudelleenkäytön vaatimuksiin, joita asetetaan viranomaisten säädöksiin ja kaavamääräyksiin.

 

Uudelleenkäytön esteitä

Vielä tällä hetkellä uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden laajemman käytön esteenä on monia haasteita, joita aiheutuu esimerkiksi purku- ja uudiskohteen aikataulujen yhteensovittamisen vaikeudesta, tiedon puutteesta ehjänä irrottamisen parhaista tekniikoista ja kustannuksista sekä riittämättömistä kelpoisuuden osoittamisen pelisäännöistä.

Lisäksi tarvitaan nykyistä selkeämmät viranomaiskannanotot sille, milloin ehjänä irrotetuista uudelleenkäytettäväksi suunnitelluista rakennustuotteista tulee jätettä. Tämä on tärkeää, jottei jouduta jätelainsäädännön velvoitteiden noudattamiseen, joka käytännössä estäisi uudelleenkäytön.

Kiertotalouden toimintaympäristö pitää saada muutettua helpommin ennakoitavaksi, jotta alan toimijoilla on mahdollisuus pitkäjänteisesti kehittää rakennustuotteiden uudelleenkäytöstä järjestelmällistä toimintaa, jossa kaikki osapuolet tietävät omat vastuunsa purku- ja uudisrakentamisprosessin eri vaiheissa.

Tarvitaan myös nykyistä tarkempia ennusteita siitä, kuinka paljon erilaisia potentiaalisia uudelleenkäytettäviä rakennustuotteita löytyy lähivuosina purettavista rakennuskohteista. Tämä auttaisi paremmin arvioimaan tuoteryhmiä, joissa on järkevää kehittää uudelleenkäytön prosesseja tehokkaaksi toiminnaksi. Tulevaisuudessa tämä voisi tuottaa kustannuksiltaan kilpailukykyisen vaihtoehdon uusien rakennustuotteiden käytölle.

 

Miten eteenpäin uudelleenkäytössä

Haasteita siis riittää, mutta hanskojen jättäminen naulaan ei sekään vaikuta oikealta ratkaisulta. Esteitä on purettava askel kerrallaan, kuten viime vuonna jo tapahtui ympäristöministeriön julkaistessa kannanoton asiasta. Sen mukaan uudelleenkäytettäviltä rakennustuotteilta ei vaadita CE-merkintää eli pääsääntöisesti voidaan toimia tuotekelpoisuuden osoittamisessa kansallisilla määrittelyillä rakennuspaikkakohtaisen varmentamisen alla.

Ehdottoman tärkeää on avoin kehitysyhteistyö kiertotaloustoimijoiden kesken sekä käytännön kokemusten hankkiminen pilottikohteista. Lisäksi on tarpeen ylläpitää tiivistä vuoropuhelua viranomaisten kanssa, jotta lainsäädännön – etenkin jätelainsäädännön ja ympäristönsuojelulain-säädännön – erilaiset tulkinnat eivät toisi yllätyksiä kiertotalouden rakennushankkeissa.

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma on osaltaan valmis vastaamaan näihin haasteisiin ja edistämään vuoropuhelua. Se on mukana monissa kiertotalouden pilottihankkeissa ja kehittämässä työkaluja ongelmien ratkaisemiseksi. Ensi kesänä on tarkoitus julkaista tuotekelpoisuuden osoittamisen määrittelyjä tiilille, tiilielementeille, liimapuulle, kantaville terästuotteille, oville ja ikkunoille sekä kattotiilille monissa niille tyypillisissä käyttökohteissa.

Lisäksi on laadittu uudelleenkäytön edellyttämiä purku- ja uudisrakennushankkeiden prosessikaavioita, joissa eri osatehtävien vastuutahoja on määritelty. Jätestatukseen liittyviin epäselvyyksiin haetaan myös yhtenäistä tulkintaa. Tehtävää siis riittää, kunhan osataan tehdä oikeita asioita ja oikeassa järjestyksessä. Siksi etenkin kentän palaute on tärkeää.

 

Antti Koponen

Rasek Consulting Oy Ltd

Antti Koponen toimii Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelman konsulttina. Kirjoitus on osa kiertotalouden klusteriohjelman blogisarjaa. Kiertotalousklusterin tavoite on edistää kiertotalouden mukaista innovaatio- ja liiketoimintaa Helsingissä.

Viimeisimmät näkökulmat

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/helsingin-kiertotalouden-klusteriohjelma/