Suomessa on viime vuosina rakennettu ja korjattu lukuisia sairaaloita. Voidaan puhua sairaalarakentamisen buumista. Sen kanssa samaan aikaan sekä sairaanhoito että rakentamisen vaatimukset ovat muuttuneet voimakkaasti. Tässä tilanteessa toimiva ja kehittyvä yhteistyö sairaaloiden rakennuttajien ja rakennusalan välillä on olennaisen tärkeää. Mistä sitten hyvä yhteistyö kumpuaa?
Ensinnäkin olennaista on sairaalaympäristön ja erikoissairaanhoidon toiminallisuuden ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti. Toiminnallisuus koostuu sujuvista hoitopoluista, asiakaskokemuksesta ja prosesseista, joissa asiakasvirta, hoito ja logistiikka ovat kokonaisuus.
Kun sairaaloita suunnitellaan ja rakennetaan, on otettava huomioon, että päällimmäisenä on aina asiakkaiden tarve päästä hoitoon. Hoitomenetelmät ja -tavat kuitenkin kehittyvät koko ajan, ja tämän on oltava pohjana tiloja rakennettaessa. Tällä hetkellä digitalisaatio on koko ajan läsnä, ja se voi tarkoittaa vaikkapa etähoidon mahdollisuuksia ja poliklinikkakäyntien roolin muuttumista. Esimerkiksi vuodeosastopäivien määrä on lyhentynyt operaatioiden ympärillä. Kun erikoissairaanhoidon prosessit tehostuvat, myös tilojen määrä- ja laatuvaatimukset muuttuvat. Rakentamisessakin on siis ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti, miten sairaanhoito kehittyy.
Kun haetaan kokonaisvaltaisia rakennus- ja tilaratkaisuja, on myös pystyttävä kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Esimerkiksi talotekniikan on kytkeydyttävä suurempiin kokonaisuuksiin. Erillisratkaisujen aika on ohi, ja on huolehdittava järjestelmien yhteensopivuudesta ja päivitettävyydestä.
Toinen tämän hetken tärkeä haaste sairaalarakentamisessakin on hiilineutraaliuden tavoite, eli mikä on sairaalan hiilitase ja miten se tuotetaan ja näytetään jo suunnitteluvaiheessa. Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035 ja monet toimijat jo ennen sitä, kuten Hus jo vuonna 2030. Tällä hetkellä suunnitelmissa olevat rakennukset valmistuvat viiden vuoden kuluttua, ja suunnittelussa on jo nyt otettava tarkasti huomioon, miten hiilineutraalius toteutetaan.
Hiilineutraaliudessa, kuten koko rakennushankkeessa, on olennaista, että koko rakentamisen ketju ponnistelee samaan suuntaan. Ei pidä tyytyä missään kohdissa helppoihin ratkaisuihin, vaan on haastettava kaikki tekemään parasta mahdollista lopputulosta. Tämä on olennaista, kun esimerkiksi alihankintaketjut ovat pitkiä. Haasteiden pitää olla yhteisiä, ja hyvällä viestinnällä on varmistettava, että tieto liikkuu eri suuntiin.
Alliansseista on sairaalarakentamisessa kohtalaisen hyviä kokemuksia. Toimintatapoja pitää kehittää rakennusalalla ja tehdä ne yhteisiksi. Vielä tällä hetkellä uusien toimintatapojen hyödyntämisessä on eri toimijoiden välillä eroja valmiustasossa ja myös halussa käyttää niitä.
Sairaalarakentaminen on siis ollut hyvin vilkasta viime vuodet, eikä suurta muutosta varsinaisesti näy.
Kun soteuudistuksen mukaiset hyvinvointialueet muodostuvat, sairaanhoitopiirien rakennusmassa siirtyy niille. Poikkeuksen muodostaa Hus, joka jatkaa toimintaansa Uudenmaan hyvinvointialueiden muodostamana yhtymänä. Muutosvaiheessa varmasti tarkastellaan rakennuskannan kokonaisuutta ja sen kehittämistä. Tämä voi tuoda vilkkaaseen sairaalarakentamiseen ja -korjaamiseen pienen suvantovaiheen.
Väestön ikääntyessä ja kaupungistumisen jatkuessa tarve sairaalakiinteistöjen rakentamiseen ja muuttamiseen pysyy kuitenkin edelleen korkeana. Samalla tarvitaan yhä tehokkaampia kokonaisuuksia. Suunnittelijoilla ja rakentajilla on tärkeä rooli, kun tulevaisuuden sairaalakampuksia kehitetään.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Sairaalarakentaminen tarvitsee hyvää ymmärrystä ja yhteistyötä”