Lokakuun puolivälissä tuli 50 vuotta yrittäjäurani alusta, kun tulin toiseksi vastuunalaiseksi yhtiömieheksi isäni toukokuussa 1960 perustamaan rakennusliikkeeseen.
Koskaan urani aikana asuntorakentaminen ei ole ollut niin syvässä ja pitkäkestoisessa lamassa kuin nyt. Esimerkiksi 1990-luvun lamassa elvytettiin Aravan avulla ja mekin toteutimme useita Arava-rahoitteisia kerros- ja rivitaloja.
Arava tai mikään muukaan yhteiskunnan rahoitus ei mielestäni kuitenkaan ole tänä päivänä mikään ratkaisu.
Rakennusala kerrannaisvaikutuksineen on ensiarvoisen merkittävä työllistäjä, ja sille pitää antaa virtaa.
Tässä olisi nopea ja valtiontalouden kannalta jopa kassavirtaa tuova yksinkertainen esimerkki:
70 neliön kerros- tai rivitalon velaton hinta omalla tontilla on noin 4000 euroa/m2
- asunnon velaton hinta tällöin on noin 280000 euroa
- hintaan sisältyy tontin osuus 200 euroa/asm2 eli 14000 euroa
- asunnon hintaan sisältyvä osuus muista verottomista kustannuksista on noin 6000 euroa
- asunnon hintaan sisältyvä arvonlisävero kustannuksista on noin 50000 euroa
- oletetaan, että asunnon ostaja ottaa 80 prosenttia hinnasta lainaa eli 224000 euroa
- lainan vuotuinen korko 3 prosentin mukaan on 6720 euroa
- mikäli korko olisi kokonaan verovähennyskelpoinen, arvonlisäveron suuruisen osuuden ”takaisinmaksu” kestäisi vuosia
- verovähennyksellä olisi merkittävä vaikutus ostopäätökseen.
Valtion kassaan asunnon hintaan sisältyvä alv tulee sitä mukaa, kun rakennusta rakennetaan, eli se on kokonaisuudessaan maksettu, kun rakennus on valmis. Verovähennysoikeus tuokin valtiolle merkittävän lisätulon alv:n muodossa. Lisäksi suoria verotuloja tulee tontti- ja osakekauppojen varainsiirtoverosta, puhuttamakaan rakentamiseen tarvittavien ihmisten palkkaveroista.
Kymmenentuhannen asunnon rakentaminen tuo pelkästään alv-tilityksenä noin 0,5 miljardia euroa valtion kassaan.
Mikäli oikeasti halutaan parantaa työllisyyttä, uusien asuntojen ostoon otetun lainan korkovähennysoikeus olisi kaikkein nopein ja kustannustehokkain tapa käynnistää asuntorakentaminen, ja se tuottaisi välittömästi tuloja valtiolle.
Usealla rakennusliikkeellä on valmisteltuja hankkeita, jotka käynnistyisivät todella nopeasti, kun saataisiin kuluttajat liikkeelle.
On huomattava, että asuntojen ”liikarakentaminen” ei koske koko maata, vaan ongelmat ovat ennen kaikkea muutamassa kasvukeskuksessa.
Korkojen verovähennysoikeus tulisi suunnata uusiin – ei vanhoihin – esimerkiksi 1.3.2026 jälkeen alkaviin hankkeisiin, jolloin sillä olisi merkittävä työllisyysvaikutus. Korkovähennyksellä on kaiken kaikkiaan kuluttajalle merkittävästi suurempi merkitys kuin esimerkiksi varainsiirtoveron poistolla.
Ymmärrän, että esitykseni lainojen korkojen vähennysoikeuden kohdistamisesta uudistuotantoon nostattaa tunteita yrityksissä, joilla on paljon valmiita myymättömiä asuntoja. Rakennusliikettä tuotannollisena yksikkönä pitää kuitenkin verrata mihin tahansa kuluttajalle suunnattuja tuotteita valmistavaan laitokseen.
Jos tehdään vaikka traktoreita tai lumikolia, jotka eivät kelpaa kuluttajille, ei valtio voi mennä ostamaan tai rahoittamaan myymättömän tavaravaraston tyhjennysmyyntiä. Jos yrityksessä on tehty päätöksiä, joiden perusteella on valmistettu epäkuranttia tavaraa, yrityksen pitää kärsiä tappiot nahoissaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tällainen olisi nopea apu asuntorakentamisen elvytykseen”