Taloyhtiöille lisää sujuvuutta päätöksiin

Suomen asunnoista lähes puolet on asunto-osakeyhtiöissä, ja ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Vanhojen taloyhtiöiden vuosittainen korjaustarve on miljardiluokkaa. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä hidastaa ja jopa estää purkavaan uusrakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset. Siihen on tulossa muutos, sillä oikeusministeri Antti Häkkänen on käynnistämässä lainsäädäntövalmistelun liittyen purkavaan uusrakentamiseen.

Tilastokeskuksen mukaan (2016) yli 380000 asuntoa on 40–60 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa. Vertailun vuoksi, 10–30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140000 asuntoa. Monissa niistä suunnitellaan ja toteutetaan muun muassa isoja putkiremontteja tai rakennetaan hissejä. Kerrostaloista, erityisesti kaksi- ja kolmekerroksisista asuintaloista, edelleen vajaa puolet on hissittömiä.

Jos kunnossapitoa ei ole hoidettu ajallaan ja tarpeen mukaan, edessä on mittavat peruskorjaukset. Tästä johtuen tarvitaan myös purkavaa uusrakentamista. Kun rakennusta ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää korjata, on laadun, asumistarpeiden ja esteettömyyden kannalta järkevämpää rakentaa uusi rakennus. Hankkeita hidastaa se, että asunto-osakeyhtiölaki vaatii yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen.

Huomasin lain epäkohdan ja sen haittavaikutukset toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011–2012. Silloin Oulun ydinkeskustassa oli suunnitteilla useissa kortteleissa purkavaa uus- ja täydennysrakentamista ja muun muassa Kivisydän eli maanalainen parkkiratkaisu. Oli kohtuutonta, että joku saattoi pitkittää hanketta periaatteesta. Samalla yhteisen omaisuuden kunto ja arvo heikkenivät, kun korjaustoimenpiteet viivästyivät.

Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi sujuvoittaa päätöksentekoa asunto-osakeyhtiöissä. Alkukaudesta vauhditimme asiaa kuusikkokaupunkien toimijoiden sekä oululaiskollegojen kanssa. Teimme asunto-osakeyhtiölain muutoksesta lakialoitteen, jota tuki yli 100 kansanedustajaa. Ympäristövaliokunta käsitteli sitä vuoden 2017 alussa ja oikeusministeriö teetti asiasta VTT:n raportin.

Viime syksynä oikeusministeri Häkkänen asetti laaja-alaisen työryhmän pohtimaan asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita. Työryhmä luovutti ehdotukset ministerille viime viikolla. Ehdotuksena on, että yhtiökokous voisi jatkossa päättää 4/5:n määräenemmistöllä purkavasta uusrakentamisesta, kun osakkaat saavat uudesta rakennuksesta huoneiston yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.