Kokeile kuukausi maksutta

Taloyhtiöt tarvitsevat tukea ilmastotalkoisiin

Tietoa kirjoittajasta Niina Laasonen
Energia-asiantuntija, projektipäällikkö, Sweco
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennusten energiankulutus aiheuttaa selvästi suurimman osan maailman hiilidioksidipäästöistä. Suomessa rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 30 prosenttia.

Samaa lausetta on toisteltu jo viime vuosituhannella ja erityisesti asuinrakennusten suuri lämmitysenergiankulutus on huomattu käytännössä kaikkien kaupunkien ilmasto-ohjelmissa, mutta mitä asialle on tehty tai tehtävissä?

Uudisrakennukset ovat erittäin energiatehokkaita, joten rakennuskannan uudistuessa lauseen paikkansa pitävyys pienenee vuosi vuodelta. Rakennuskanta uusiutuu kuitenkin hyvin hitaasti, ja toisaalta uudisasuinkerrostaloissakin energiatehokkuus on alkanut parantua merkittävästi vasta ilmanvaihdon lämmöntalteenoton yleistyessä 2000-luvun alussa. Tämä tarkoittaa, että käytännössä jopa alle 20-vuotiaissa asuinkerrostaloissa paahdetaan ilmanvaihdon kautta jatkuvaa lämpötehoa ulkoilmaan ympäri vuoden.

Teknologian osalta ratkaisu, poistoilmalämpöpumppu, on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta sen käyttöönotto on edelleen vähäistä. Nykyisin takaisinmaksuajat ovat yleensä enintään 10 vuoden luokkaa, mutta siltikään ratkaisu ei yleisty. Energiaremontit keskittyvät lähes yksinomaan kohteisiin, joissa tehdään merkittäviä peruskorjauksia tai jotka ovat osa merkittävää tutkimushanketta ja tätä kautta suuri osa investoinnista saadaan hankerahoituksen kautta.

Taloyhtiön hallituksen täytyykin olla todella kiinnostunut, jotta energiatehokkuustoimenpiteet lähtevät etenemään ilman peruskorjaustarvetta – huolimatta siitä, että viime vuosina markkinoille on tullut useita avaimet käteen -ratkaisuja tarjoavia yrityksiä ja osa pankeista on ryhtynyt tarjoamaan ”vihreää rahoitusta” myös yksityisomisteisille taloyhtiöille.

Yksi haasteista lienee siinä, että harvan taloyhtiön yhtiökokous päättää toteuttaa remonttia, jonka hyödyt alkavat näkyä vasta 10 vuoden päästä, jos silloinkaan. Kymmenen vuoden päästä taloyhtiön muut kulut ovat nousseet inflaation myötä niin paljon, että yhtiövastiketta ei voida pienentää, mutta toisaalta siihen ei kohdistu myöskään yhtä paljon korotuspaineita.

Haaste on myös tiedon lisääminen, sillä ilmaisiin koulutusiltoihin saapuvat vain jo valmiiksi asiasta kiinnostuneet, eikä useimmilla ole aikaa taloyhtiön asioille perheen ja päivätyön ohella. Vastaus voisi olla isännöitsijöiden aktiivisempi rooli energiaremonttien edistämisessä, mutta käytännössä taloyhtiön perusarki työllistää isännöitsijää jo niin paljon, että tällaiselle ei jää aikaa.

Tiedon puutteen lisäksi yksityiset taloyhtiöt ovat myös tukien puolesta toisarvoisessa asemassa, sillä ne jäävät kaikkien tukimuotojen ulkopuolelle: energiatukia saavat vain yritykset ja kotitalousvähennystä voivat hyödyntää vain omakotitaloasujat.

Kuitenkin asuinkerrostalot ovat selvä enemmistö rakennuskannassamme ympäri Suomen ja lähes 40 prosenttia suomalaisista asuu kerrostalossa. Lämmitys on myös ehdottomasti suurin osa yhtiövastiketta: se vastaa noin 20–40 prosenttia yhtiövastikkeesta rakennuksen iästä ja kunnosta riippuen. Lämmöntalteenotolla lämmityskustannukset tippuvat 30–50 prosenttia, joten investointi voitaisiin kattaa vihreän rahoituksen voimin pelkästään energian säästöllä.

Mitä jos taloyhtiöiden osallistumista ilmastotalkoisiin vauhditettaisiin kuntien tai valtion tarjoamalla tuella?

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Taloyhtiöt tarvitsevat tukea ilmastotalkoisiin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Niina Laasonenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/niina-laasonen/