Kokeile kuukausi maksutta

Tarjolla heti poimittavia hedelmiä tate-urakoinnin haasteisiin

Tietoa kirjoittajasta Antti Peltokorpi
Apulaisprofessori (rakentamistalous), Aalto-yliopisto
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Aalto-yliopiston tutkimus selvitti talotekniikkarakentamisen nykytilaa ja haasteita sekä ehdotti toimenpiteitä, jotka tehostaisivat toimintaa merkittävästi. Talotekniset järjestelmät ovat yhä keskeisempi osa nykyaikaisia rakennuksia. Lvisa-järjestelmien laadukas ja tehokas suunnittelu sekä toteutus ovat olennainen edellytys onnistuneelle projektille. Jo pitkään on tiedetty, että talotekniikan prosessin yhteensovittaminen rakennushankkeen kokonaisuuteen on haastavaa.

STULin, LVI-TU:n ja STEKin rahoittaman tutkimuksen tulokset osoittivat, että etenkin isoissa ja monimutkaisissa rakennushankkeissa on merkittäviä puutteita siinä, miten taloteknisten järjestelmien suunnittelua, hankintaa ja toteutusta johdetaan osana koko rakennushanketta ja miten projektin vaiheet integroituvat talotekniikan osalta saumattomasti toisiinsa. Työssä tuotettiin yhdeksän suositusta siitä, miten nykyisiä johtamiskäytäntöjä tulisi kehittää. Näistä merkittävimmät olivat:

1. Tate-asennuksen roolin vahvistaminen hankkeiden kehitys- ja suunnitteluvaiheessa

2. Laadun, osaamisen ja projektin kokonaistavoitteiden painottaminen tate-urakoinnin hankinnassa

3. Hankintaa ja toteutusta palvelevan tate-suunnittelun selkeämpi eriyttäminen

4. Tuotteistettujen esivalmisteiden ja teollisen logistiikan järjestelmällisempi hyödyntäminen

5. Tate-urakoitsijan osallistaminen työmaan aikataulusuunnitteluun.

Yhtenä keskeisenä suosituksena on, että talotekninen suunnittelu tulisi osittaa selkeämmin hankintaa ja toteutusta palvelevaan suunnitteluun. Suurissa hankkeissa tilaaja teettää urakkatarjouksia varten tate-suunnitelmia, jotka ovat teknisesti tarkkoja, mutta perustuvat oletuksiin ja hyviin arvauksiin. Pitkien projektien aikana muutoksia tulee luonnollisesti käyttäjä- ja teknisten vaatimusten kehittyessä, mutta puutteellisiin lähtötietoihin perustuva suunnittelu on hukkaa. Avainasemassa on muuttaa hankinnan asiakirjoja siten, että niiltä osin kuin lopullisia toteutussuunnitelmia ei vielä voida laatia, mallinnetaan massoja ja määriä esimerkiksi rakennuksen koon ja tilatyyppien alustavan varustelutason pohjalta. Tämä malli vastaa myös SKOLin ehdotusta suunnittelun jakamisesta tarkasti mallinnettuun kiinteään perusosaan, tilastollisia tietoja määristä hyödyntävään puolikiinteään perusosaan ja muuntuvaan tilaosaan.

Tutkimus osoitti, että rakennusalan keskeiset haasteet ovat teknisten järjestelmien, tehtävien, asiantuntijaroolien ja niitä edustavien organisaatioiden rajapinnoissa. Siksi haasteiden ratkomiseen ja koko rakentamisen systeemiseen muutokseen tarvitaan mukaan kaikkia alan keskeisiä toimijoita.

Yhteistoimintaa tate-osapuolten kesken sekä tate-osapuolten ja muiden hankkeen toimijoiden välillä tarvitaan nykyistä enemmän, jotta talotekniset järjestelmät ja niiden toteutus tukevat paremmin hankkeen onnistumista. Kehittämistarve ei koske pelkästään projektiosapuolia tai toimitusketjuja, vaan yhteistoimintaa ja osaamista tulee edistää nykyistä paremmin myös rakennusalan tutkinto- ja jatkokoulutuksessa sekä koko kira-alan tutkimus- ja kehitystoimissa. Vähentämällä siiloutumista toisaalta tate-suunnittelun, -urakoinnin ja -asennuksen välillä ja toisaalta tate-alan ja muun rakennusalan välillä mahdollistetaan yhteisen kulttuurin kehittyminen ja jatkuva parantaminen.

Lisätietoa tutkimuksesta ja sen tuloksista: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/tutkimus-tarjoaa-heti-poimittavia-hedelmia-talotekniikkaurakoinnin-haasteisiin

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tarjolla heti poimittavia hedelmiä tate-urakoinnin haasteisiin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat