Näkökulma Seppo Mölsä Ei kommentteja

Tarvitsemmeko rakentavaa journalismia?

Minua on askarruttanut jo pitkään, miten Rakennuslehti voisi nettiaikana palvella vielä paremmin lukijoitaan?  Uutiset saa jo pitkälti netistä, mutta viikkolehdeltä odotetaan syvällisempää lähestymistapaa. Tarjoaako se hyötytietoa, jota muualta ei saa, kertooko se, mikä on rakentamisessa tärkeää, pystyykö se havainnoimaan ajoissa heikkoja signaaleja, jotka muuttavat alaa ja ennen kaikkea, antaako se vastauksia lukijoita askarruttaviin kysymyksiin ja myös sellaisiin kysymyksiin, joita lukijat eivät ole huomanneet vielä edes esittää?
Silläkin on merkitystä masentaako vai innostaako lehti ja kertooko se yhteisöstä, johon halua kuulua.
Jos lehti ei täytä odotuksia, niin silloin lukija täyttää aikansa mieluummin viihdeohjelmilla, kuten jalkapallolla.
 
Ovatko vain ikävät uutiset uutisia?
Ihmisten maailmankuva muotoutuu  pitkälti median kautta. Mediassa usein vain ikävät uutiset ovat uutisia. Harva taisi huomasi esimerkiksi pikku-uutista taimenten kutemisesta Vantaanjoessa, kun lehdet täyttyvät uutisilla Talvivaaran ympäristötuhoista. Median heijastamaa peiliä maailmasta voi syystäkin sanoa vääristyneeksi. Tämä koskee erityisesti kuvaa rakentamisesta. Harva näkee asuntorakentamisessa vuosikymmenten aikana tapahtunutta valtavaa laatuharppausta, kun lehdet kertovat vain laatuongelmista.
Median sisälläkin havaittu, että negatiiviset asiat ylikorostuvat. Siksi ikäville uutisille on pyritty maailmalla hakemaan vastapainoa rakentavasta ja ratkaisukeskeisestä journalismista (constructive and solution journalism).
Kriittisyys on toimittajan DNA:ssa. Siksi toimittajan voi olla vaikea asennoitua siihen, että hänellä olisi muutakin tehtävää kuin välittää kovia uutisia niin rehellisesti kuin pystyy. Päivälehteen tämä lähestymistapa voi riittääkin, mutta ei ammattilehteen.
 
Insinööriajattelua journalismiin
 
Insinöörille rakentava journalismi on helppo ymmärtää. Jos esimerkiksi katto sortuu, niin insinöörille ei riitä, että päivälehdet kertovat vahinkojen määrän ja ehkä syyllisenkin, mutta jättävät aiheen käsittelyn sitten siihen. Insinööriä kiinnostaa myös syy rikkoontumiselle ja hän alkaa miettiä korjauskeinoja ja sitä voisiko tuo rikkimenneen rakenteen suunnitella tai tehdä paremmin. 
Tämä insinöörimäinen, ratkaisukeskeinen ajattelutapa ei ole koskaan ollut vieras Rakennuslehdessäkään. Esimerkiksi kattojen rakenteellisten ongelmien oltua kuumimmillaan vuosina 2001-2006 haimme aktiivisesti ratkaisuja näihin ongelmiin ja esitimme ensimmäisinä esimerkiksi ulkopuolista vaativien rakenteiden suunnitelmien tarkastusta ja rakennusten säännöllistä katsastusmenettelyä. Kohtuuttomiin lehteen ja itseeni kohdistunut kritiikki noina vuosina oli se, että miksi noista laatuasioista pitää noin paljon vuohkata. 
Toimittaja ei tietenkään ole paras vastausten antaja. Hän voi kuitenkin nostaa esiin tärkeitä ongelmia ja hankkia niiden ratkaisemiseksi faktoja ja asiantuntijoiden näkemyksiä. Asian tuominen esiin ja rakentava keskustelu siitä on jo iso osa ongelman ratkaisua.
Rakentava journalismi on enemmänkin ajattelutapa kuin työkalu kaikkien juttujen tekemiseen. Se tarkoittaa sitä, että ei pelkästään uutisoida vaan kerrotaan myös ongelmien syistä sekä hyvistä ratkaisuista ja innovaatioista. Synkkien talousuutisten lomassa voi nostaa esiin menestyviä yrityksiä ja kertoa niiden pärjäämisen salaisuuksista. Miksi esimerkiksi Lujabetoni tai Peikko uskaltavat investoida tulevaisuuteen vaikka lehtien talousuutiset ovat niin synkät?
Homekouluista on tehty satoja juttuja, mutta montako juttua on tehty onnistuneesta homekorjauksesta? Tai montako juttua on tehty gryndiasuntokohteesta, jossa ostajat ovat olleet tyytyväisiä verrattuna niihin juttuihin, joissa kerrotaan virheistä? Onnistumisen keinotkin voivat olla jutun arvoisia ja niitä voi käsitellä rinnan virheiden kanssa. Näin rakentaminen kehittyy. Esimerkiksi Vuoden Työmaa -kilpailullamme olemme tuoneet esiin onnistumisia ja parhaita käytäntöjä ja ainakin työturvallisuuden osalta kehitys on ollut erinomainen, kun hyvät käytännöt ovat yleistyneet.
 
Ongelmista ratkaisuihin
 
Ratkaisukeskeisyyden ja yhteistyön voima on huomattu viime vuosina rakennusalan järjestöissäkin. Raklin hankintaklinikka on erinomainen tapa hakea asiantuntijavoimin ratkaisuja yhteisiin ongelmiin ja haasteisiin. Niitä pidetään muun muassa kosteudenhallinnasta. Työpajatyöskentely on osoittanut voimansa myös Kosteus-ja hometalkoissa. Niissä käsitellään muun muassa hometalojen tiivistysmenetelmien hyviä ja epäonnistuneitakin esimerkkejä ohjeiden löytämiseksi tälle uudelle menetelmälle.
Rakennuslehden tehtävä ei ole olla oppimestari. Kerromme kuitenkin oman mielipiteemme ja ajamme rakennusalan kannalta tärkeinä pitämiämme asioita, kuten hyvää laatua, reilua kilpailua, terveellistä työelämää ja alan ja sen ammattilaisten kehittymistä. Rakentava journalismi on yksi keino näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Tarvitsemmeko siis lisää rakentavaa journalismia täydentämään Rakennuslehden tunnetusti särmikkään rehellistä uutisointia alan tapahtumista, ilmiöistä ja epäkohdista?  Toivon tähän kysymykseen palautetta lukijoilta ja myös vinkkejä haasteista, joihin Rakennuslehden olisi syytä tarttua. Niitä voi lähettää sähköpostiini: seppo.molsa@rakennuslehti.fi

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia