Rakentamisen laatu nousee tapetille aika ajoin. Kiinteistöt toimivat valmistumisensa jälkeen harvoin niin hyvin kuin voisivat. Toiminnanvarmistuksesta puhutaan ratkaisuna asiaan, mutta yhteistä näkemystä siitä, mitä toiminnanvarmistus tarkoittaa, ei ole muodostunut.
Toiminnanvarmistamisen problematiikkaa voi lähestyä yhtä aikaa käytännön projektien ja tutkimuksen kautta. Talotekniikka 2030 -hankkeessa toiminnanvarmistaminen oli yksi ensimmäisistä tutkimushankkeista viime vuonna. Meillä Granlundilla on lähdetty pohtimaan, olisiko esimerkiksi datakeskusten järeissä käyttöönottoprosesseissa puolia, joita voisi hyödyntää sairaala-, toimisto- ja liiketilarakentamisen toiminnanvarmistuksessa.
Sellaisenaan amerikkalaiset toiminnanvarmistusstandardit eivät useimpiin hankkeisiin istu. Hyödylliseksi onkin osoittautunut lean-filosofian mukaisesti toteutettu kevyt ja rullaava prosessi, joka kattaa hankkeen koko elinkaaren aina tarveselvityksistä takuuajan loppuun.
Lähtöpiste on kriittisin. Toiminnanvarmistamisen pitäisi alkaa heti, kun hanke perustetaan. Alussa tehdään kaikki suunnittelua ohjaavat päätökset ja kirkastetaan tavoitteet, jotka päivittyvät usein hankkeen aikana. Jos toiminnanvarmistaminen alkaa vasta käyttöönottovaiheessa, virheiden korjaaminen on hankalaa ja kallista. Kahteen kertaan tekemistä pitäisi välttää, koska se lisää lisä- ja muutostöiden määrää sekä takuuajan kustannuksia.
Kukaan ei usko muutokseen ilman näyttöjä, joten kokeilimme tehdä asiat eri tavalla espoolaisessa toimitilahankkeessa. Toiminnanvarmistaja ohjasi tekemistä koko hankkeen ajan, ja kysyimme lopuksi palautetta kaikilta osapuolilta. Se oli positiivista.
Toiminnanvarmistus vaikutti lopputuloksen laatuun, auttoi tilaajaa määrittelemään tavoitteet, helpotti dokumenttien hallintaa ja mahdollisti työsuoritusten seuraamisen visuaalisesti tilannehuoneessa. Ja mikä tärkeintä, kustannukset ja aikataulu eivät karanneet käsistä hankkeen aikana.
Toiminnanvarmistus taklaakin kolme rakentamisen laatuongelmien juurisyytä. Ensimmäinen on prosessin pirstaleisuus. Jos jokaista osa-aluetta katsotaan erikseen omissa siiloissaan, kenellekään kuulumattomia harmaita alueita voi jäädä tunnistamatta.
Toinen on aikataulujen hallinta. Tällä hetkellä ei arvioida tarvittavalla tasolla, ovatko aikataulut realistisia, tehdäänkö asiat oikeaan aikaan ja jääkö teknisten järjestelmien käyttöönotolle riittävästi aikaa. Hankkeista puuttuu usein myös realistinen käyttöönottosuunnitelma.
Kolmas haaste on teknologian nopea kehitys ja erityisesti taloteknisten järjestelmien monimutkaistuminen. Ennakkotestauksilla on mahdollista vähentää käyttöönottovaiheen ongelmia, ja myös valmisteltu testausohjelma auttaa. Lopuksi käyttöönoton jälkeen tehtävällä seurannalla varmistetaan järjestelmien oikea toiminta.
Toiminnanvarmistuksessa eri toimijoiden laadunvarmistusprosessit tulisi integroida yhteen. Lisäksi pitäisi varmistaa, että kaikki tekeminen tulee dokumentoitua ja samat vaatimukset ovat mukana niin järjestelmäkuvauksissa kuin tarjouspyynnöissä.
Tilaajalla on oltava hankkeesta koko ajan ymmärrettävä kokonaiskuva, mitä hyvä toiminnanvarmistus tukee koko hankkeen ajan. Palkinto odottaa käyttöönoton kynnyksellä, kun vuokralaiset muuttavat sisään. Reklamaatiovyöryn sijaan vastassa voikin olla yllättävä hiljaisuus: tyytyväiset käyttäjät.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Toiminnanvarmistus on avain laadun parantamiseen”