Yritysten ja yliopistojen tiivistä yhteistyötä peräänkuulutetaan jatkuvasti, ja kaikki tietävät, että yhteistyön lisäarvo olisi suuri koko alankin kannalta. Näkemykset tavasta, miten sitä hedelmällisimmin toteutettaisiin, vaihtelevat kuitenkin suuresti.
Allekirjoittanut on kutsuttu Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitokselle rakennustuotanto ja -talouden yksikköön osa-aikaiseksi professoriksi kolmeksi vuodeksi. Keskeisenä tehtävänä on kehittää ja tiivistää rakennusalan yritysten ja yliopiston välistä yhteistyötä niin opetuksen kuin tutkimuksenkin alueilla. Päätyönäni säilyy edelleen kehittämistehtävät Rakennusteollisuus RT ry:ssä. Kyseessä on siis uudentyyppinen toimintamalli yhteistyön vahvistamiseksi.
Tänä keväänä rakennustekniikka oli TTY:ssä suosituin valinta ensisijaishakijoiden kohteena. Koulutukseen valittavien lähtötaso on siten korkea. Koulutuksen haasteena onkin tarjota ajanmukaiset opetussisällöt kiinnostavalla ja modernilla tavalla. Sisältöä saadaan tutkimushankkeista, mutta myös yrityksillä on annettavaa. Opetusmenetelmät näyttävät kehittyneen roimasti sitten omien opiskeluaikojeni. Keskeistä opiskelussa on tänään systemaattinen työelämävalmiuksien rakentaminen.
Perusopetuksen ohella on tärkeää huolehtia myös jatko-opiskelijoiden riittävyydestä. Tohtoreita tarvitaan paitsi perinteisissä tutkimus- ja opetustehtävissä, myös yrityksissä korkeaa asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Tohtorikoulutus on hyvässä mallissa, nyt olisi yritysten vuoro havaita tohtoreiden niille tuomat hyödyt.
Tutkimus on yliopistojen toinen keskeinen tehtävä. Yrityksiä on moitittu haluttomuudesta osallistua tutkimushankkeisiin. Mutta onko siinäkin ollut enemmänkin kyse siitä, etteivät tutkijoiden omat tutkimusideat ja yritysten tarpeet ole kohdanneet? Tutkimushankkeet ovat olleet irrallisia, ja niiden projektoinnissakin on ollut toivomisen varaa. Yritykset puolestaan odottavat valmiita kaupallistettavia tuloksia jo alkumetreillä.
Ratkaisuna voisi olla pitkäjänteiset strategiset kumppanuudet. Niissä tutkijat oppisivat tunnistamaan yritysten tarpeet sekä tekemään ehdotuksia niiden perusteella, ja yritykset oppisivat tuntemaan yliopiston eri yksiköiden osaamistarjonnan. Näin voitaisiin tuoda myös tarvittavaa pitkäjänteisyyttä tutkimukseen.
Kumppanuuksista on olemassa hyviä esimerkkejä TTY:ssä, esimerkiksi rautatierakentamisen alalla. Toimintamallia tullaan kuitenkin laajentamaan, ja sovellettuna se sopii sekä isommille että pienemmille yrityksille.
Kansainvälisyyden pitää näkyä läpileikkaavana niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Kansainvälisyys on myös yritysten etu. Sen on kuitenkin oltava aitoa verkottumista ja yhteistyötä muiden maiden huippujen kanssa. Tähän päästään vain, kun myös meillä on annettavana vaihtokauppana korkeatasoista asiantuntemusta ja osaamista. Ulkomaiset opiskelijat ja opetuskielen vaihtaminen englanniksi eivät ole sitä kansainvälisyyttä, jota teollisuus odottaa.
Yhteistyön kehittäminen edellyttää niin teollisuudelta kuin yliopistoiltakin ennakkoluulottomuutta ja halua pistää itsensä likoon. TTY:ssä tätä halua on, tervetuloa tutustumaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “TTY luottaa yhteistyön voimaan”