Suomessa on jo vuosien ajan käytetty rakennusalan työturvallisuuden proaktiivisina harjoittelu- ja interventiopaikkoina Rudus Turvapuistoa Espoossa ja Pohjois-Suomen Turvapuistoa Oulussa. Turvapuistot ovat kehittyneet ja laajentuneet olemassaolojensa aikana, ja niistä on tullut suosittuja niin työntekijöiden, kesäharjoittelijoiden kuin opiskelijoidenkin keskuudessa.
Rudus Turvapuistossa järjestetään syksyisin lähialueen ammattikorkeakoulujen opiskelijoille niin sanottu Turvallisuuspäivä. Päivän aikana turvapuisto kierretään ohjatusti ja alan asiantuntijat ovat kertomassa jokaisella rastilla työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Turun ammattikorkeakoulun insinööri- ja rakennusmestariopiskelijoita on myös osallistunut päivään jo vuosien ajan. Parin viime vuoden aikana on myös tehty kysely väitöstutkimukseen (Erkkilä-Häkkinen 2016) liittyvänä jatkotutkimuksena turvapuiston vaikuttavuudesta. Opiskelijat ovat täyttäneet kyselytutkimuksen ennen ohjattua turvapuistokierrosta, heti sen päätyttyä ja vielä viisi kuukautta vierailun jälkeen.
Yleisesti ottaen turvallisuushavainnot ovat parantuneet heti turvapuistovierailun jälkeen. Myös opiskelijoiden käsitys omasta turvallisesta työskentelystä on realisoitunut. Kysyttäessä opiskelijoiden työturvallisuuskäsityksiä vielä viiden kuukauden kuluttua on puistossa käyneiden opiskelijoiden käsitys työturvallisuudesta parempi kuin niiden Turun amk-opiskelijoiden, jotka eivät ole turvapuistossa käyneet.
Esimerkiksi kyselyssä on esitetty kuva, jossa työntekijä seisoo kaivinkoneen kauhassa. Kuvaan liittyi väite: kuvan kauhassa työskentely on turvallista. Opiskelijoilla oli mahdollisuus vastata väittämään asteikolla 1–5 (1=Täysin samaa mieltä; 5=Täysin eri mieltä). Sekä syksyllä 2018 (keskiarvo ennen =4,38; ka. jälkeen =4,81) että syksyllä 2019 (ka. ennen =4,17; ka. jälkeen =4,62) opiskelijoiden vastaus muuttui varmemmaksi, ettei kauhassa työskentely ole turvallista. Vielä viisi kuukautta myöhemmin ne, jotka olivat vierailleet turvapuistossa, olivat varmempia (ka.=4,2) kauhassa työskentelyn turvattomuudesta kuin ne, jotka eivät olleet turvapuistossa käyneet (ka.=3,92).
Turvapuistovierailua pidetään hyvänä kokemuksena. Kysyttäessä päivän päätteeksi, miten käynti puistossa oli vaikuttanut opiskelijaan itseensä, ovat vastaukset pääosin olleet hyvin myönteisiä. Puolet opiskelijoista piti käyntiä positiivisena ja opettavaisena kokemuksena. Joka toinen opiskelija on todennut, että turvapuistokäynti paransi heidän omaa suhtautumistaan työturvallisuuteen ja että se konkretisoi työturvallisuusasioita. Kuten opiskelija totesi syksyllä 2018: ”Havainnollisti enemmän mahdollisia vaarapaikkoja” tai syksyllä 2019: ”Pohtii enemmän työturvallisuutta ja siihen liittyviä vaaroja”. Mutta myös toisenlaisia kommentteja tuli: ”Pelotettiin, että aina sattuu tapaturmia ja syy työnjohtajan…”
Kyselyssä kysyttiin myös, miten työturvallisuutta oppii parhaiten. Vastauksissa tuotiin esille tekemällä oppiminen, perehdyttäminen, esimerkkien kertominen ja näyttäminen. Myös turvapuiston merkitystä korostettiin: ”Käynti turvapuistossa antoi minulla lisätietoa verrattuna aikaisempaan”.
Opiskelijat ovat työturvallisuuskoulutuksen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kaikki rakennusalan opiskelijat eivät pääse vierailemaan turvapuistoissa, kuten eivät kaikki toimijatkaan. Turvapuistot ovat ainutlaatuisia ja havainnollisia työturvallisuuden koulutuspaikkoja, kuten muun muassa Räsäsen ym. (2016) tutkimuksessa on todettu.
Lähteet:
Erkkilä-Häkkinen, S. 2016. Rakentamisen työturvallisuuteen suhtautuminen toimijoiden kokemuksina. Oulun yliopisto.
Räsänen, T. ym. 2016. Effectiveness of the Hseq Training Parks.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Turvapuistot syventävät työturvallisuuskoulutusta”