Kokeile kuukausi maksutta

Harmittavan usein yrityksien kanssa tutkimusohjelmista keskustellessani, ensimmäisenä kysymyksenä on ”Mitä tähän osallistuminen maksaa?”. Kysymys on täysin oikeutettu, mutta on mielestäni järjestykseltään väärässä kohtaa.

Mielestäni yrityksen tulisi lähestyä tutkimustoimintaa toisesta suunnasta, ensin pitäisi itse haluta jotain. Yrityksen strategiatyö on paljolti tulevien liiketoiminta-alueiden valitsemista ja toteutuksen suunnittelemista.

Tutkimusohjelma tulisi nähdä yhtenä välineenä valitun strategian toteuttamiseen, erityisen sopiva se on uusien markkinoiden luomiseen. Tutkimuksen avulla voidaan uusien markkinoiden syntymistä edistää luomalla uusi globaalisti hyväksytty uusi ajattelutapa (teoria) ja verkosto referenssinä toimivia kohteita (livinglabeja). Loistavina esimerkkeinä tällaisesta uusien markkinoiden luomisesta nostaisin RYM Oy:n tutkimusohjelmista esiin Teklan Oyj:n ja DiciEcoCity Oy:n.

Kuka on kuullut hajautettuun tiedonhallintaan perustuvista tietomallinnusohjelmien markkinoista? Ei vielä kukaan, mutta Tekla aikoo tutkimuksen avulla osoittaa vallitsevan ajatuksen keskitetystä tietomallista rinnalle uuden tavan ajatella tietomallinnusta hajautettuna järjestelmänä. Tekla pyrkii tieteellisellä todentamisella ja vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä luomaan uudenlaisen tavan toimia, johon kaikki toimijat voivat tarjota omia tuotteitaan ja palveluitaan. Luonnollisesti Tekla varmistaa oman kilpailuetunsa näillä syntyvillä markkinoilla toimimalla aktiivisena tutkimusosapuolena.

Toinen mahtava esimerkki on DiciEcoCity, joka on luomassa kokonaan uudenlaisia markkinoita tulevaisuuden kaupungeille. Ei tällä hetkellä ole vielä globaalistikkaan vakiintuneita markkinoita, joilla ostettaisiin ja myytäisiin kaupunkeja. DEC haluaa olla luomassa tällaiset markkinat ja samalla lunastaa paikkansa kansainvälisissä pöydissä, jossa neuvotellaan kaupunkien ostamisesta ja toimittamisesta.

Kun yritys strategisen suunnittelunsa osana miettii uusia liiketoiminta-alueita, sen tulisi tähdätä merkittävään volyymiin uusiutumisesta aiheutuvan resurssien hajauttamisen vastapainoksi. Kohtuullisena liikevaihtona yrityksen uudelle liiketoiminnalle voisi pitää esimerkiksi 10M€/vuodessa. Tällöin voi sormiharjoituksena miettiä, että panostamalla tutkimukseen 100 000 €/vuodessa yritys odottaa 100-kertaista tuottoa investoinnilleen. Mikä johtaa hyvin erilaiseen pohdinta kuin se, maksaako tämä 10 000 tai saako tähän 35 prosentin julkisen tuen.

Uusien markkinoiden luominen on tietysti aina riskipitoista toimintaa. Aina ei ole aikaikkuna auki, asiakkaat valmiita muuttamaan omaa käyttäytymistään tai teknologia kypsää. Sen vuoksi markkinoiden synnyttäminen yhdessä muiden kanssa riskiä jakamalla esimerkiksi RYM-tutkimusohjelman muodossa voi olla houkuttelevaa, samalla kun voidaan varmistaa parhaiden resurssien olevan käytössä. Näille yhdessä synnytetyille markkinoille kukin tuo oman kehitys- ja innovaatiotoimintansa kautta tuotteet ja palvelut tarjolle.

Näin ollen mielestäni oikea kysymyksen asettelu ei ole, paljonko osallistuminen tutkimukseen maksaa, vaan kuinka suuren liikevaihdon tämä voi synnyttää ja kenen kanssa haluan markkinat luoda.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tutkimuksella kestävää liiketoimintaa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Anssi Salonenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/anssi-salonen/