Yhteistyöblogi Olli Kopakkala

Työelämä muuttuu – pysytkö perässä?

Olen Olli Kopakkala, UKKO.fi:n ja UKKO Workin perustaja. Tässä blogisarjassa kirjoitan työelämän muutoksesta ja siitä, miten se vaikuttaa rakennusalaan, työntekijöihin, työnantajiin, itsensätyöllistäjiin ja yrittäjiin, eli meihin ihan tavallisiin ihmisiin. Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa käyn lyhyesti läpi, miten itse näen työelämän murroksen.

Työn muutoksesta hölötetään jatkuvasti kaikkialla. Omassa työssä muutosta ei välttämättä havaitse lainkaan. Ihan samalla tavalla joka aamu pitää herätä töihin ja tehdä parhaansa työajan puitteissa. Muutoksen tuulet huomaa parhaiten ehkä silloin, kun miettii, millaista työelämä oli kymmenen vuotta sitten. Tässä ajassa työn tekemisen tavat ovat monimuotoistuneet. Nykyisin on tavallista, että työyhteisössä saattaa palloilla omaan lukuun yrittäjänä toimivia ihmisiä, henkilöstövuokrausfirman kautta töitä tekeviä sekä tietysti perinteisessä palkkatyössä olevia työntekijöitä.

Tilastotieteilijöistä ja tutkijoista osa on sitä mieltä, että työelämän muutos on merkittävä, mutta toisten mielestä ei, jos se koskettaa vain 10 %–30 % ihmisistä.

Työelämän muutosta tarkastellessa tärkein huomio on kuitenkin se, että tämä muutos, oli se merkittävä tai ei, on nähtävillä jokaisella työpaikalla. Muutosta itsessään ei välttämättä pysty näkemään, sillä eihän työn tekemisen muodolla pitäisi olla merkitystä; ainoastaan sillä, että työt tulevat tehdyksi kunnolla ja sovitusti. Ei ihminen muutu erilaiseksi silloin, kun hän työskentelee kevytyrittäjänä tai vuokratyöntekijänä.

Millainen työelämä on tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden ennustaminen on aina epävarmempaa kuin historian kirjoittaminen. Omaan tarkastelukulmaani on vaikuttanut vahvasti UKKO.fi:n perustaminen, kevytyrittäjyys sekä henkilöstövuokrausyrityksen pyörittäminen. Olen itse myös toiminut oman urani aikana yli kymmenessä erilaisessa yhdistelmäroolissa, kuten opiskelija–yrittäjänä, palkansaajana, sivutoimisena yrittäjänä ja päätoimisena yrittäjänä.

Vakaa uskoni on, että tulevaisuudessa työelämässä toimitaan yhä moninaisemmilla tavoilla ja erilaisilla statuksilla. Välillä itsensätyöllistäjinä, välillä palkansaajina vuokratyön kautta, ja joissakin projekteissa sitten muiden esimiehinä ja palkanmaksajana. Tämä ei tietenkään tarkoita, että perinteinen palkkatyö katoaisi. Se tulee varmasti säilyttämään asemansa kaikkein yleisimpänä työllistymisen muotona. Perinteisen mallin rinnalle vain syntyy uusia tapoja.

Erityisesti rakennusalalla on totuttu jo nyt monenlaisiin tapoihin tehdä töitä. Todennäköisesti rakennusala on myös tässä muutoksen eturintamassa. UKKO.fi:n tilastojen perusteella kehityksen etujoukoissa ovat tähän mennessä kulkeneet erityisesti luovien alojen osaajat sekä juuri rakennusalan toimijat.

Maailma muuttuu nopeasti – yhteiskunnan rakenteet hitaammin

Suurin ongelma työelämän uudistumisessa on se, miten hitaasti yhteiskunnan rakenteet kehittyvät. Esimerkiksi työttömyysturva on rakennettu kaksijakoisen mallin mukaan. Ihminen on joko työntekijä tai yrittäjä ja hänen työttömyysturvansa muodostuu tämän mukaan. Nyt kun sivutoiminen yrittäjyys ja kevytyrittäjyys ovat valtavassa kasvussa, ovat valtionvallan viisaat herrat ja rouvat joutuneet miettimään asioita uudelleen. Kaksijakoinen malli on kuitenkin niin syvällä yhteiskunnan rakenteissa, käytännöissä ja laeissa, että esimerkiksi eläkkeiden ja työttömyysturvan osalta muutosten läpiviemisessä voi kestää pitkään. Hyviä uudistuksia on jo kuitenkin tapahtunut. Mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan ilman työttömyysturvan uudelleenarviointia sekä lyhytkestoisen yrittäjyyden katsominen aina sivutoimiseksi toiminnaksi ovat asioita, jotka varmasti yhä kasvattavat yrittäjyyden suosiota.

Muuttuva maailma kuitenkin pakottaa myös jäykät rakenteet mukautumaan. Uskon, että olemme menossa kohti parempaa tulevaisuutta, jossa työntekijät pääsevä toteuttamaan itseään entistä paremmin.

Seuraavassa blogissa kirjoitan siitä, miten työnhaku ja työntekijöiden löytäminen on hankaloitunut nyt nousukauden huipussa. Ja kerron tietysti myös siitä, miten me olemme ratkaisseet työntekijäpulan.

Rakennuslehden pääuutisia