Kokeile kuukausi maksutta

Mitä pitäisi päättää energiasta, kun eletään vuotta 2011 ja ollaan käynnistämässä vaikkapa merkittävää aluekehityshanketta. Tällä hetkellä toimitaan luonnollisesti voimassa olevien energiamääräysten mukaisesti. Näppärä kiinteistökehittäjä ehtii vielä saada rakennusluvan ennen kuin uudet määräykset ovat voimassa heinäkuussa 2012. Näin voidaan säästää pari prosenttia investointikustannuksissa ja uskoa, että hyvässä suhdannetilanteessa liiketila saadaan kyllä vuokrattua ja asunnot myydyksi. Tämä on (toivottavasti) ns. vanha toimintamalli.

Toisaalta uudet energiamääräykset ”pakottaisivat” noin 20 prosentin energiansäästöön. Lähitulevaisuudessa myös uusiutuvan energian käyttöön on varmasti tulossa pakotteita. EU:n säännösten mukaan vuoden 2018 jälkeen julkinen rakentaminen on lähes nollaenergiatasoa ja muukin rakentaminen 2020 jälkeen. ERA17 toteutuessaan tiukentaisi tavoitteita vielä kolmella vuodella. Tämän lisäksi muun muassa sähkön reaaliaikainen hinnoittelu muuttaa energian kustannusrakennetta dramaattisesti, kun huipputehojen aikaan hinta on moninkertainen.

Rakentamisen sykli on suuressa aluekehityshankkeessa hidas. Vuoden 2012 alkupuolella rakennusluvan saaneet hankkeet valmistuvat ehkä välillä 2014-2016. Jälkipään osalta markkinoilla on jo kovin erilaisilla energiaominaisuuksilla varustettua tilaa, ja muutos uuden ja vanhan välillä vain kasvaa tästä eteenpäin. On olemassa myös mahdollisuus, että kiinteistöklusteria nopeammin liikahtaa asiakkaidemme joukko, eli kysynnän vaatimukset tiukentuvat kovempaa tahtia kuin määräykset.

Onko sitten riski oman projektin tilakysynnälle, jos joku tarjoaa naapurissa lähes nollaenergiatilaa ja asiakkaat vaativat matalaa hiilijalanjälkeä. Ei ehkä enää riitäkään, että tehdään hyvää suomalaista laatua määräysten mukaan vaan vuokrattavalle tai myytävälle tilalle pitää pystyä myös osoittamaan tulokset. Eikä ainoastaan markkinointikalvoissa, vaan myös projektin aikana päätöksenteon pohjaksi ja lähes reaaliaikaisena käyttäjäkohtaisena raportointina käyttövaiheessa.

Energiastrategiassa haetaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: mihin määräykset johtavat, miten asiakkaiden kysyntä kehittyy, löytyykö teknologiasta kustannustehokkaita ratkaisuja ja miten toimintamalleja pitäisi kehittää. Tästä voisi lähteä uusi toimintamalli.

Uudet energiamääräykset vaativat varmasti alaltamme sulattelua. Kokonaistilanne ei ole aivan selkeä, kun ”parhaimmillaan” lasketaan samassa projektissa kokonaisenergiaa Etelä-Suomen säässä, energiatodistuksia Jyväskylän säässä ja vaikka Leedin amerikanmallin mukaan vertailuarvoja. Ja näillä ei vielä ole mitään tekemistä todellisen kulutuksen kanssa.

Energian nostaminen rakennushankkeissa agendalla korkeammalle ei vaadi kuin päätöksiä. Moderni suunnitteluprosessi tuottaa dataa analyyseille ja työkaluja sekä osaamista löytyy. Määräykset paaluttavat asiaa pitkälle tulevaisuuteen. Kysynnän ennakointi on vaikeampaa, mutta selviä merkkejä on siitä, että varsinkin toimistojen käyttäjät ja kaupan ketjut ovat jo aktivoituneet.

On aika miettiä uusia energiastrategioita.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Uudet energiastrategiat tarpeen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Pekka Metsi, Piia Sormunen https://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/pekka-metsi-piia-sormunen/