Kokeile kuukausi maksutta

Liikennepolitiikkaan peräänkuulutetaan lisää tehoa ja vaikuttavuutta monella rintamalla. Euroopan komission viimekeväisen liikenteen valkoisen kirjan tavoitteena on kilpailukykyinen ja resurssitehokas liikennejärjestelmä. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa nostetaan sama asia esiin selkeästi perusteluineen: ”Julkisen talouden haasteet, kansallisen kilpailukyvyn parantaminen, ilmastopolitiikka sekä elinkeinorakenteen muutos ja palvelujen turvaaminen edellyttävät tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja liikennejärjestelmän kehittämiseen.”

Nykyiset liikennepolitiikan ajattelu- ja toimintatavat syntyivät sotien jälkeen, 1950-luvulla, jolloin Suomessa alkoi jälleenrakennuksen, kaupungistumisen, teollistumisen ja autoistumisen aika. Tämä tuotelähtöinen lähestymistapa on ollut oikea ja tehokas uutta rakentavassa teollisen ajattelun yhteiskunnassa. Se ei kuitenkaan enää toimi, kun olemme siirtyneet rakentamisesta ylläpitoon, korjaamiseen ja laadulliseen parantamiseen. Nykyisiä ajattelu- ja toimintatapoja on syytä rohkeasti kyseenalaistaa ja uudistaa.

LVM ja Sitra käynnistivät noin vuosi sitten Liikennerevoluutio-kehitysohjelman yhdessä liikenne- ja yhdyskuntapolitiikan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on varmistaa kansalaisille ja yrityksille toimivat matkat ja kuljetukset, parantaa liikennepolitiikan tuottavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, luoda yrityksille hyvät edellytykset innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä vähentää CO2-päästöjä. Lyhyesti kiteytettynä: on pystyttävä saamaan aikaan parempaa vähemmällä.

Liikennerevoluution ensimmäinen vaihe, Ajatuskartta, valmistui viime keväänä. Se esittelee uudet periaatteet ja toimintatavat, joilla liikennepolitiikkaan on mahdollista saada lisää tehoa ja vaikuttavuutta.

Ajatuskartan perusajatus kulkee seuraavasti: Poliitikot päättävät yleisellä tasolla käyttäjille tarjottavasta peruspalvelutasosta, toimivuustakuusta. Tilaaja (valtio, kunnat) määrittelee hankittavan palvelutason niin yksityiskohtaisesti, että palveluntuottajan on mahdollista sen pohjalta suunnitella konsepti ja keinot palvelutason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto ovat jo kääntämässä kurssia asteittain uuteen suuntaan liikennepoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä sekä käynnissä olevissa kehityshankkeissa, jotka koskevat matka- ja kuljetusketjujen palvelutasoa, esisuunnittelua ja hankintamenettelyjä.

Hallinnonalalla on suuri vastuu innovaatioiden mahdollistajana.Tuloksia ei synny, ellemme onnistu innostamaan alan yrityksiä ja yhteistyökumppaneitamme mukaan kehitystyöhön. Yrityksissä on selvästi paljon halua ja kykyä uudenlaisten konseptien ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen.Yrityksille ajattelutavan muutos merkitsee uusia mahdollisuuksia osaamisen täysimittaiseen hyödyntämiseen, tuottavuuden parantamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Se merkitsee myös haastetta kehittää kumppanuuksia muiden palveluntuottajien kanssa.

Uuden liikennepolitiikan ammattilaisiksi kannattaa opiskella yhdessä ja aloittaa mahdollisimman pian. Uudet toimintatavat on luotava sellaisiksi, että ne tuovat hyötyä ja mahdollisuuksia kaikille toimijoille.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Uusajattelua liikennejärjestelmään”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Eeva Linkamahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/eeva-linkama/