Kiinteistö- ja rakennusalalla on suuri tarve kestävän kehityksen yhteisille toimintatavoille. Yhteisten, vakiintuneiden käytäntöjen muodostuminen on tärkeää vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Kun uudehko toimintatapa todetaan lähes vakiintuneeksi, tarkoittaa se usein alan kehittymistä tältä osin paremmaksi – tämä on totta myös energia- ja ekotehokkuuden näkökulmasta.
Tänä vuonna maaliin tuleva energiaviisauden toimintaohjelma ERA17 lanseerattiin vuonna 2010. Sen jälkeen kestävän kehityksen käytännöt ovat kehittyneet valtavasti. Tämä konkretisoituu ympäristöluokituksina, energiatehokkuustoimina, aurinko- ja maalämpöjärjestelminä, vastuullisuusraportointina, kaupunkisuunnittelun ratkaisuina, uusina tuotteina, toimenpideohjelmina sekä lähes nollaenergiatavoitteisiin valmistautumisena.
Energiaviisauteen liittyvä liiketoiminta on selvällä kasvu-uralla, ja siihen liittyvälle huippuosaamiselle on kysyntää jatkossakin, niin Suomessa kuin ulkomailla.
On melkein klisee ajatella toimintaympäristön muutosten määrän tai nopeuden olevan poikkeuksellista. Silti juuri vauhdikkaasti muuttuvassa ympäristössä tarve yhteisille, tehokkaille, sopivan yksinkertaisille ja konkreettisille toimintatavoille on suurin. Start up -henkisellä ketterällä kehittämisellä on tärkeä rooli, mutta suuremman mittakaavan vaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää volyymiä.
Rakennusten ”kestävyyden” arviointiin yhdenmukaisella tavalla kehitetyt elinkaarimittarit ja niistä esimerkiksi hiilijalanjälki ja pohjateho ovat toivottavasti tällaisia, yksinkertaisia ja tehokkaita työkaluja. Samaan tähtää viime vuoden lopussa julkaistu RTS-hankeohjaustyökalu, jonka osalta ensimmäinen koulutus on helmikuun alussa.
Toisaalta Suomessa on erityisen hyvä hetki kehittää myös rakennetun ympäristön kestävyyttä. Mahdollisuuksia luovat vilkas uudisrakentaminen, tarve peruskorjauksille, kaupungistuminen sekä asukkaiden ja käyttäjien lisääntynyt kiinnostus. Kaupungit ja kunnat ovat luonnollisesti oleellisia toimijoita, ja keväällä valittavilla kuntapäättäjillä voi olla kaikkien aikojen mahdollisuus nostaa rakennettu ympäristö kunnan kehittämisen keskiöön. Heillä on tilaisuus edistää samalla uusien toimintatapojen ja -kulttuurin muodostumista niin kestävän kehityksen kannalta kuin yleisemminkin.
Tärkeä työ jatkuu. Maailmanlaajuisesti toimivan World Green Building Councilin missio on vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen rakennetun ympäristön kehittämisen keinoin. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi eurooppalaisen Build Upon -projektin toteuttamista. Siinä on kehitetty korjausrakentamisen parhaita käytäntöjä.
Monet mahdollisuudet odottavat kulman takana ja jatkuvan parantamisen ajattelutapa haastaa uusien ratkaisujen löytämiseen: digitaalisuuden mahdollisuuksista energiatehokkuuden parantamiseksi ei voisi juuri enempää puhua, ja näiden käytännön sovelluksia odotetaan malttamattomina. Sama innostunut odotus koskee kiertotaloutta kaikessa laajuudessaan. Olemassa olevassa kiinteistökannassa osa helpoista toimenpiteistä on jo tehty, ei kuitenkaan kaikkialla. Eurooppalaisittain yhteiset rakennusten elinkaari-indikaattorit voivat puolestaan avata uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.
Euroopan komission kestävän rakentamisen tavoitteita ollaan konkretisoimassa eurooppalaisilla elinkaari-indikaattoreilla, osana kiertotalouspakettia. Komissio haluaa yhteisen tavan mitata makrotasolla seuraavia osa-alueita: rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä ja energiankulutusta, materiaalien elinkaarenaikaista resurssitehokkuutta, vedenkäyttöä, terveellisiä ja viihtyisiä sisätiloja, ilmastoresilienssiä (resilienssi=sopeutumiskyky) ja elinkaarikustannuksia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vaikuttavuus syntyy yhteisillä tavoilla toimia”