Venäjän toiminnan yksi isoimmista riskeistä liittyy johtamiseen. Suomesta käsin on vaikea valvoa sitä, mitä erilaisessa liiketoimintakulttuurissa tuhansien kilometrien päässä tapahtuu. Rakentamisessa on turhankin helppo käydä kauppaa esimerkiksi tiskin alta. Varoja ei saa valua myöskään korruptioon eikä löysään taloudenpitoon.
Jos näissä asioissa epäonnistuu, käy helposti kuten Skanskalle, joka häipyi kokonaan Venäjältä epäonnistuttuaan toiminnan venäläistämisessä Pietarissa. Ruukkikin poistui kertaalleen Moskovasta, eikä paluukaan mennyt ihan putkeen, ennen kuin venäläisjohto vaihdettiin leikkauksiin kykeneviin suomalaisiin.
YIT toimi Venäjällä suomalaisvetoisesti vuoteen 2008 saakka. Silloinen talouskriisi pakotti pienentämään kaikkia kuluja, mikä osaltaan johti toiminnan rohkeaan venäläistämiseen. Riskiksi tiedettiin se, että Venäjällä pääjohtajalla on lähes rajattomat valtuudet ja hän hyväksyy jopa omat kulunsa. Sen vuoksi YIT siirsi osan pääjohtajan vallasta hallitukselle.
Kaikissa YIT:n kohdekaupungeissa toiminnasta vastaa nyt venäläinen johto – ja tuloksista päätellen ilmeisen menestyksellisesti. Vaikka joitakin henkilöitä onkin jouduttu erottamaan väärinkäytösten takia, tämä ei ole koskenut pääjohtajia.
Suomalaisista tarkastajistakin on voitu luopua, sillä näiden oli niin vaikea päästä sisälle liiketoimintaan, että he tekivät jopa vääriä hälytyksiä. Tehokkaammaksi on osoittautunut se, että tilien käyttö voidaan nähdä suoraan Käpylästä, Helsingistä.
Korruptioon YIT:llä on nollatoleranssi. Se on Venäjällä ensimmäinen asia, jota esimerkiksi alueiden johtajat YIT:ltä kysyvät. Kielteinen vastaus on tyydyttänyt. Niin sanotuista mafiakaupungeista, joissa kysymykseen ehkä saatettaisiin odottaa toisenlaista vastausta, YIT on pysynyt kaukana.
Lemminkäinen toimii Venäjällä vielä vahvasti suomalaisvetoisesti. Se vaihtoi kuitenkin äsken Venäjän maajohtajaa tavoitteenaan pyrkiä uusille alueille, kuten Moskovan ympäristöön.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Venäjä on johtamisriski”