Rakentamisen kiertotalous etenee monella rintamalla, mutta muovien kierrätyksessä on vielä paljon parantamisen varaa. Yksi merkittävä syy on osaamisen puute rakennustyömailla ja koko toimitusketjussa. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva tarjoaa tähän ratkaisun: kaikille avoimen verkkokoulutuksen, joka pureutuu ensivaiheessa rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa käytettyjen kalvomuovien tunnistamiseen, erilliskeräyksen järjestämiseen työmailla ja tätä kautta kalvomuovien kierrätyksen vauhdittamiseen.
Koulutus on suunnattu koko toimialalle ja toimitusketjulle, kuten rakennushankkeiden ja infraurakoiden toteuttajille. Ensivaiheessa koulutetaan työmaiden työnjohtoa, koska he opastavat työntekijöitä. Koulutus antaa heille valmiuksia ja työkaluja opastusta varten. Koulutuksen tarkoitus on myös motivoida rakennustyömaiden toimijoita muovien lajitteluun ja kierrätykseen. Koulutuskokonaisuuden ensimmäiset moduulit valmistuvat lähiviikkoina ja ne julkaistaan Motivan verkkokoulutusivustolla osoitteessa https://Motiva-verkkokurssit.fi.
Koulutuskokonaisuutta laajennetaan edelleen tulevina vuosina. Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen sopijaosapuolet osallistuvat koulutuskokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kannustavat jäsenistöään hyödyntämään koulutuskokonaisuutta omassa toiminnassaan. Ympäristöministeriö rahoittaa ja vastaa kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta Motivan kautta.
EU-lainsäädännössä on asetettu tiukat kierrätystavoitteet pakkausjätteille. Muovipakkauksista 50 prosenttia on kierrätettävä vuoteen 2025 mennessä ja vuoden 2030 lopussa kierrätysastetavoite on 55 prosenttia. Tavoitteita edistetään Suomessa rakentamisen muovitiekartan ja rakentamisen muovit green deal -sopimuksen toimeenpanon avulla.
Suomessa käytettävästä muovista 20 prosenttia käytetään rakentamisessa. Tavoitteena on palauttaa rakentamisessa syntyvä jätteeksi päätyvä muovi takaisin käyttöön. Rakentamisen muovien kierrätys liittyy kiinteästi sekä jätteiden synnyn ehkäisyyn että materiaalitehokkuuteen. Muovien erilliskeräys rakennustyömailla on vielä melko vähäistä. Lajittelun tehostaminen edellyttää, että rakentamisessa käytetyt muovit tunnistetaan paremmin. Myös hankintakäytäntöjä, erilliskeräystä, kierrätysjärjestelmiä ja muovijätteen hyödyntämistä pitää kehittää ja lisätä.
Erilliskeräyksessä eri jakeet lajitellaan omiin astioihinsa jo niiden syntypisteellä. Erilliskeräyksen etuna on, että materiaali pysyy puhtaampana, mikä taas helpottaa muovijätteen käsittelyä uudestaan raaka-aineeksi. Mitä tasalaatuisempaa ja puhtaampaa kerätty kalvomuovi on, sitä paremmin sitä voidaan käyttää uusien muovituotteiden valmistuksessa. Työpisteillä lajittelun etuna on siisteyden kohentuminen, mikä lisää työturvallisuutta. Erilliskeräys vaatii huolellisuutta. On tärkeää, että lajitteluohjeet ovat selkeitä ja työmaiden työntekijät on perehdytetty hyvin lajitteluun.
Motivan youtube-kanavalla julkaistu loppuvuodesta 2020 valmistunut video esittelee Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen tavoitteita ja koulutuskokonaisuuden sisältöä.
https://www.youtube.com/watch?v=Qg92pWyz7IA&t=2s
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Verkkokoulutusta kaikille kiinnostuneille rakentamisen muoveista”
Käypä Irmeli vierailulla rakennustyömaalla, etenkin purkutyömaat saattaisivat avata silmäsi. Yritä samalla olla halvin tarjoaja ja suurin kierrättää, koska kukaan ei maksa ylimääräistä kierrätyksestä ja tässä idioottien täyttämässä korruptiopesässä valitaan aina halvin, ei koskaan parasta.
Kierrätys on yleensä järkevää ja tehty taloudellisesti kannattavaksi. Muovien kohdalla tällä hetkellä kummankin asian osalta on ongelmaa. Muovien kierrättämättömyydessä kyse ei ole välttämättä siitä, etteikö muoveja tunnistettaisi työmaalla. Ne tunnistetaan. Ongelmana on ensinnäkin talous. Jo pelkkien jätemaksujen osalta on usein halvempaa laittaa muovit sekajäteastiaan, josta ne viedään poltettavaksi kuin laittaa ne erillisastiaan – huomioimatta edes lajittelutyön kuluja. Sekajätteen seassa muovi menee niin paljon tiiviimpään tilaan, että nykyisillä hinnastoilla jätemaksusta tulee sekajätteen joukossa yleensä alempi kuin tulee erikseen lajiteltaessa. Tyhjennettävät erilliskerätyt muovijätteet hinnoitellaan ympäri Suomen yleensä tilavuushinnalla, jolloin ne hinnoitellaan niin kalliiksi sekajätteeseen verrattuna, että sekajätteenä muovijäte on jätteen tuottajalle halvempaa kuin muovijätteen hinnoilla.
Lisäksi ongelmana on lajittelun järkevyys tällä hetkellä muovin osalta. Valtakunnallisesti ja EU:ssa ei ole keksitty riittävästi käyttökohteita kerätylle muovijätteelle, ja erilliskerätty muovijäte päätyy siksi lopulta usein polttoaineeksi voimalaan, jonne sekajätteeseen laitettu muovikin päätyy. Omalta osaltaan voi edistää muovijätteen kierrätystä esimerkiksi ostamalla kotimaisia kierrätysmuovimista valmistettuja jätesäkkejä. Mutta käyttökohteiden puuttuessa se ei lisää välttämättä muovin todellista kierrätystä, jos käyttää aikaa lajittellakseen tarkoin muovijätettä, ja muovi sitten päätyy käyttökohteiden puuttuessa tällä hetkellä usein lopulta kuitenkin voimalaan polttoaineeksi. Merkittävä määrä Suomessa kerätystä muovistaa kuskataan käytön puuttuessa ulkomaille – jossa se ilmeisesti usein myöskin poltetaan.
Taloyhtiöissä erillislajitellusta muovista nykyisin kaksi kolmasosaa menee käyttökohteiden puuttuessa polttoon, kuten Yle kuukausi sitten raportoi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/04/05/minne-muovijatteesi-oikeasti-menevat-kasikirjoitus
ja erilliskerätyistä teollisuusmuoveistakin huomattava osa poltetaan.
Rakennustuoteteollisuus samoin kuin muukin teollisuus voisi lisätä kierrätysmuovin käyttöä pakkausmuovina uusiomuovin sijaan, jolloin kierrätysmuoville tulisi lisää käyttökohteita. Elintarvikekäytössä kun kierrätysmuovia ei saa edelleenkään käyttää, mutta pakkausmateriaalina se toimii esimerkiksi tuotteen suojauksessa hyvin. Varsinkin, jos musta väri kelpaa pakkausmateriaaliksi. Jos kierrätysmuoville olisi enemmän käyttöä, sen kierrätyksen järkevyyskin voisi parantua.
Täsmennän vielä aloitusvirkettäni, että toki on niin, että jos huomioidaan lajitteluun kuluva työaika, monen muunkaan asian kierrättäminen ei ole aina taloudellisesti kovin kannattavaa nykyisin – mistä seuraa sitten mm. se, että purkutyömailla monia asioita ei lajitella, eikä aina uudiskohteissakaan. Mutta pointtini oli siis se, että muovin kohdalla erillislajiteltu muovi on usein hinnoiteltu jopa kalliimmaksi jätteeksi kuin sekajätteen sekaan laitettu muovi – ilman lajittelukustannuksiakin. Esimerkiksi metallijätteestä, pahvista ja paperista pääsee eroon halvemmalla kuin sekajätteestä, mutta muovin kohdalla voi joutua maksamaan jopa korkeampaa jätemaksua, jos muovia menee lajittelemaan. Monessa taloyhtiössäkin, jossa muovi kerätään nyt omaan astiaansa, ja joissa ei ole kunnollisia puristimia, jätteen tyhjennysmaksu muovin erilliskeräyksen kera on kalliimpi kuin mitä taloyhtiö maksaisi jätteiden tyhjennyksistä, jos muovit laitettaisiin sekajätteen sekaan. Jos muovit haluttaisiin kerättävän erikseen, muovin jätemaksun pitäisi olla halvempi kuin sekajätteen – huomioiden sen, että muovijäteastiassa jätteet eivät tiivisty ilman puristinta niin tiiviisti kuin painavan sekajätteen seassa. Nyt niin ei useinkaan ole.
Olisiko alan ”johtavan” asiantuntijan aika palata takaisin luolaan kehittelemään hyvää pössistä?
Ympäristön ja asumisen kannalta kestävin ratkaisu olisi ominaisuuksiltaan ylivomaisten muovien lisääntyvä käyttö myös rakentamisessa, klikkaa https://www.epsharkko.fi/MUOVIFAKTAA.html ja lue RIL-127 Muovit Rakentamisessa – kirjaa ja toki muoveja voi yhdistää kaikkiin muihinkin materiaaleihin parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi
hohhoijaa. epsharkko on liian kallis ja huono voidakseen aidosti kilpailla minkään muun järjestelmän kanssa. Esim Lammin kivitaloharkot on äärettömästi helpompi asentaa ja kokonaisuudesta tulee huomattavasti parempi. EPS ei ole ominaisuuksiltaan ylivoimainen muovi.