Kokeile kuukausi maksutta

Vihreä siirtymä vie talotekniikka-alan uuteen nousuun

Tietoa kirjoittajasta Simon Elo
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Talotekniikkaliitto
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan asuinrakennusten korjaustarve on tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on hyväksytty ja tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset täytyy saada osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä, mikä tarkoittaa uuden lain valmistelua. Muutoksia tulee myös esimerkiksi korjausrakentamista ja energiatehokkuutta koskeviin rakentamismääräyksiin.

Yli kolmannes EU:n kasvihuonekaasupäästöistä tulee rakennuksista, joten rakennusten energiatehokkuuteen panostaminen on yrityksille merkittävää liiketoimintaa. Direktiivin tavoitteena on päästötön rakennuskanta viimeistään vuonna 2050. Jäsenvaltiot määrittävät itse päästöttömän rakennuksen määritelmän uudis- ja korjausrakentamisessa.

Suomessa asuinrakennusten energia-avustus vauhditti erityisesti lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista sekä öljylämmityksestä luopumista. Avustusta saaneissa hankkeissa, joissa luovuttiin kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä rakenteellisten parannusten lisäksi, päästöt vähenivät pientaloissa 90 prosenttia ja kerrostaloissa 85 prosenttia.

Ympäristöministeriö kannatti energia-avustusten jatkamista viime syksyn budjettiriihessä, mutta hallitus on ainakin toistaiseksi päättänyt olla jatkamatta avustusta. Isännöintiliiton tuoreessa Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että avustusten merkitys energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi kasvaa. Nordea on muistuttanut, että taloyhtiön on tärkeää pitää kiinni korjaussuunnitelmasta ja toteuttaa remontteja, jotta korjausvelkaa ei kerry liikaa (Kauppalehti 4.3.2024).

Hallitusohjelman mukaan sähköautojen latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin helpotetaan, ja tämän vuoden valtion talousarvion mukaan ”toimia rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi ja rakennuskannan elinkaaristen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi” jatketaan. Nämä kirjaukset ovat ristiriidassa hallituksen päätöksien kanssa.

Talotekniikka-ala on markkina-arvoltaan vuositasolla noin 6,4 miljardia euroa. Talotekniikkaliitto on esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöille ja asuinrakennusten energia-avustusten jatkamista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on todennut, että rakennusalan kohtuullisessa elvytyksessä olisi järkeä, sillä ala näkyy poikkeuksellisen voimakkaasti verotuloissa (Rakennuslehti 9.2.2024). Mykkäsen ajatukset tietäen oli pettymys, että hallitus ei huhtikuun kehysriihessään päättänyt talotekniikka-alan uutta kasvua vauhdittavista toimenpiteistä.

Talotekniikkaliiton toteuttama kevään suhdannekysely vahvistaa, että talotekniikka-alalla hankealoitukset viivästyvät, tilauskannat laskevat, tarjouspyynnöt vähenevät ja kannattavuudet heikkenevät. Sähkö- ja lvi-urakoitsijat sekä sähkösuunnittelijat pelkäävät, että vaikein aika on vielä edessä ennen kuin käänne parempaan tapahtuu. Talotekniikka-alan kasvun merkittävin moottori eli vihreä siirtymä jatkuu kuitenkin voimakkaana, joten luottamus uuden nousun tuloon on vahva.

Orpon hallitus ei saavuta työllisyystavoitteitaan ilman menestyvää rakennusalaa ja ilmastotavoitteitaan ilman uudenaikaista talotekniikkaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vihreä siirtymä vie talotekniikka-alan uuteen nousuun”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Simon Elohttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/simon-elo/