Kokeile kuukausi maksutta

YSE:n (Rakennusurakan yleiset sopimusehdot 1998) ovat laadituttaneet rakennusalan eri toimijat. Se on hyväksytty urakkasopimusten säätelymekanismin osaksi ja pyrkii ottamaan kattavasti kaikkien osapuolten edut huomioon.

Siirryttyäni pitkän rakennustuotekaupan urani jälkeen takaisin juristin työhön, olen päässyt ratkomaan jo useita pk-sektorin rakennusliikkeiden ja urakoitsijoiden kiistoja. Olen kiinnittänyt huomiota YSE:n vajavaiseen käyttöön erityisesti aliurakoiden osana. Muutamissa tapauksissa siitä on aiheutunut ongelmia heikommalle osapuolelle eli aliurakoitsijalle.

Usein ajatellaan yleisten sopimusehtojen turvaavan vahvemman osapuolen etuja.

Suurten rakennusliikkeiden ja rakennuttajien sopimuksissa YSE on osana lähes poikkeuksetta. Mistä johtuu sen heikompi käyttö yksityisten rakennuttajien kohdalla tai urakointiketjun osissa?

Jotkut ovat luulleet, että YSE on ikään kuin voimassaolevaa oikeutta ja että sitä sovelletaan rakennusurakoihin kaikissa kiistatilanteissa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ollakseen sovellettavissa yksittäisessä urakkasopimuksessa YSE:n täytyy jollakin perusteella olla tullut osaksi osapuolten keskinäistä sopimusta.

Kauppatavaksi ei YSE:ä ole oikeuskäytännössä vahvistettu, vaikka ehdoista tulkintaohjetta yksittäistapaukseen voitaisiinkin hakea. Selvintä on aina ottaa siitä maininta lopulliseen sopimusasiakirjaan, olkoonpa se millainen tahansa. Maininta tarjousasiakirjoissa ei toisen osapuolen kiistäessä YSE:n sitovuuden ole välttämättä riittävä, jos lopullisessa sopimusasiakirjassa ei ole viittausta ko. tarjoukseen.

Toisinaan on ajateltu, että muutaman kymmenentuhannen tai parin sadantuhannen euron ali- tai asennusurakkaan ei tarvita monimutkaista sopimusmenettelyä YSE:ineen ja tulkinta- järjestyksineen. Joustavuus ja epämuodollisuus liiketoiminnassa ovat hyväksi. Rakentamisen kyseessä ollen euromäärältään pienelläkin sopimuksella voi sopimusrikkomus-, ja vastuukysymystilanteissa olla suuret taloudelliset seuraukset.

Ajateltakoon vaikka tapausta, jossa tehtaan tuotannon käynnistyminen tai kauppaliikkeen avaaminen viivästyy päivillä, viikoista puhumattakaan; tällaisessa tilanteissa YSE:n 18 §:ssä asetettu viivästyskorvauksen yläraja ei usein riitä kattamaan tilaajan vahinkoja kuin osaksi.

YSE:n tai muiden viivästymistä koskevien määräysten puuttuessa urakkasopimuksesta sovellettavaksi tulevien yleisten sopimus- ja vahingonkorvausoikeudellisten säännösten mukaan viivästymisestä seuraava vahingonkorvaus voi siten olla huomattavasti rankempi.

YSE ei estä vahinkoja ja virheitä, mutta helpottaa niiden ratkaisemista, ja niiden laatimismenettelyn huomioon ottaen vieläpä objektiivisin perustein.

YSE:ssä on varmasti kohtia, joista halutaan urakkasopimuksissa poiketa. Siinä on mainittu useissa kohdin, esim. vakuuttamisvelvollisuutta koskevassa kohdassa ”ellei kaupallisissa asiakirjoissa ole toisin mainittu”. Tällöinkään ei koko YSE:ä kannata hylätä, vaan todeta ne kohdat, mitä ei sovelleta. Lisäksi on syytä kirjata, miten ko. kohdassa mainitut asiat sitten on säädelty.

Selkeät sopimukset ovat perusta rakennushankkeen sujuvalle toteuttamiselle. Käyttäkää YSE:ä osana yrityksenne urakkasopimuksia, tarvittaessa vaikka soveltaen. Helpotatte yrityksenne tilannetta ja urakkariitoja ratkovien juristien työtä kiistatilanteissa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Ylistys YSE:lle”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Teemu Kuusijärvihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/teemu-kuusijarvi/