Kokeile kuukausi maksutta

Ketju on tunnetusti juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Vanha kansanviisaus pätee myös rakennustyömaan pölynhallintaan.

Rakennustyömaiden pölynhallintaan liittyvää lainsäädäntöä on kiristetty tasaisin väliajoin ja viimeisimmät pykälämuutokset tulivat voimaan kuluvan vuoden alussa. Niiden myötä kvartsipölyä synnyttävät hionta-, louhinta- ja rakennustyöt on lisätty syöpäriskiä omaavien töiden joukkoon.

Rakennustyömailla kvartsipölyä syntyy eniten materiaalien työstöstä ja hionnasta. Suomessa sille arvioidaan altistuvan päivittäin jopa 70 000 työntekijää.

Tuorein lakipäivitys koskee vain kvartsipölyä. Kovapuupölyn osalta uudet ja aiempaa tiukemmat säädökset tulevat voimaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2023.

Katse myös pölylähteisiin

Työmailla pykäläkiristykset tarkoittavat sitä, että pölyntorjuntaan on otettava entistä kokonaisvaltaisempi, suunnitelmallisempi ja myös tiukempi ote.

Hilti Suomi oy:n tuotepäällikkö Juha Tavin mukaan tehokkaassa pölynhallinnassa tarvittava tekniikka, tuotteet ja ratkaisut ovat olleet olemassa jo vuosia. Nyt ne vain on otettava käyttöön tuotantoketjun kaikissa osissa.

”Liian usein huomio kiinnittyy ketjun yksittäisiin lenkkeihin eli esimerkiksi työmaaimurin suodattimiin ja niiden vaihtoväliin. Sen sijaan pitäisi miettiä, kuinka pölyn määrää saataisiin eri työvaiheissa kokonaisuudessaan pienemmäksi ja miten estetään sen leviäminen muuhun työmaaympäristöön”, Tavi tähdentää.

Pölytön työmaa on terveellisempi ja tehokkaampi

Esimerkkeinä tuotepäällikkö mainitsee oikeat hionta- ja katkaisulaikkavalinnat, jotka myös osaltaan vaikuttavat syntyvän pölyn määrään ja sen leviämiseen.

Tarvikkeiden kehittyessä niiden nopeus ja tehokkuus ovat kasvaneet. Samalla myös niiden tuottaman pölyn määrä on lisääntynyt, mikä aiheuttaa entistä suurempia haasteita pölynpoistolle.

Tarvike voi kuitenkin toimia myös osana pölynpoiston kokonaisuutta, sillä esimerkiksi hiontalaikka pystyy itse ohjaamaan irrottamansa pölyn kohti pölynkeräysjärjestelmää ja imuria. Tämä vähentää ympäristöön leviävän pölyn määrää, mutta parantaa samalla laikan nopeutta ja lisää sen käyttöikää.

Toimiva pölynkeräyskokonaisuus tehostaa siis työsuoritusta, vähentää siivouskuluja eikä tuki työmaaimureiden suodattimia ennen aikojaan.

Pölyn muodostusta voidaan vähentää myös rakennusmateriaalien kiinnitysratkaisulla, joissa on minimoitu esimerkiksi poraamisen tarve. Oikein rakennettu pölynhallinta tarkoittaakin yhtälöä, joka parantaa työskentelyolosuhteita, lisää työtehoa ja -turvallisuutta sekä tuottaa vuositasolla selkeitä ja varsin huomattavia kustannussäästöjä.

”Useimpiin sähkötyökaluihin on jo olemassa tarvittava tekniikkaa tai lisälaitteisto. Se vain pitää naksauttaa paikalleen ja ottaa käyttöön. Työmaiden pölyntorjunta on paljolti kiinni myös asenteista ja yleisestä turvallisuuskulttuurista – kuten aikanaan työmaakypärän käyttö”, Tavi toteaa.

Koko ketju hallintaan

Hiltin pölynhallintafilosofia keskittyy kokonaisuuksien hallintaan.

Ensimmäisenä haetaan ratkaisut, joilla minimoidaan pölyn syntyminen jo itse työkohteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sopivaa kone- ja työkalukantaa, pölyttömiä työmenetelmiä sekä pölynsidontaa ja mahdollisimman tehokasta kohdepoistoa.

Pölyn leviämistä lähiympäristöön ja muualle työmaalle estetään osastoinneilla, alipaineistuksilla ja tehokkaalla siivouksella. Lisäksi tarvitaan asianmukaisilla suodattimilla varustetut ilmanpuhdistimet ja pölynimurit sekä kuhunkin työvaiheeseen sopivat henkilösuojaimet.

”Työmaan pölynhallinta on monitahoinen kokonaisuus, jossa tehokkaampi imuri tai suorituskykyisempi suodatin ei tosiaankaan ratkaise koko ongelmaa”, Tavi muistuttaa.

Lue lisää Hiltin ratkaisuista työturvallisuuden parantamiseksi >

Viimeisimmät näkökulmat