Valitettavan tuttu tilanne monessa uudis- ja peruskorjauskohteessa: Kiinteistönomistaja on päättänyt investoida tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon tavoitteenaan energiansäästö sekä hallitut ja laadukkaat sisäolosuhteet. Suunniteltu, asennettu ja laadukkaista komponenteista koostuva ilmanvaihtojärjestelmä ei lukuisista huolto- ja säätökerroista huolimatta toimi suunnitellusti. Samalla investoinnille asetetut tavoitteet energiatehokkuuden ja viihtyvyyden suhteen jäävät kauaksi odotetusta.

Edellä kuvattu tilanne on käynyt vuosien varrella tutuksi myös ilmanvaihtoalan järjestelmätoimittaja Swegonin Hannu Lindroosille.

Hänen mielestään selkein syy uudis- ja peruskorjauskohteiden ilmanvaihto-ongelmiin löytyy alan sirpaleisista toimitusketjuista, joissa kukaan ei ota konkreettista kokonaisvastuuta lopputuloksen toimivuudesta. Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä vaatii hyvin toimivaa ilmanvaihto-, automaatio- ja sähkötekniikkaa. Kun kokonaisuus on osiensa summa, voi yksikin heikko lenkki romuttaa lopputuloksen.

”Käytännössä virhe voi syntyä missä tahansa vaiheessa prosessia, mutta sitä ei huomata tai ehditä korjaamaan heti tai edes toteutusketjun myöhemmissä vaiheissa. Suunnittelijat, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatiourakoitsijat sekä komponenttitoimittajat pyrkivät huolehtimaan tarkasti omasta tontistaan, mutta heillä ei ole välttämättä resursseja tarkastella kokonaisuutta”, Lindroos toteaa.

Dokumentit eivät vielä takaa toimivuutta

Kiinteistöön suunniteltu ja asennettu ilmanvaihtojärjestelmä voi olla – ja usein onkin – paperilla toimiva, mutta asennusten ja käyttöönoton jälkeen jotain aivan muuta.  Usein ongelmat vielä kertaantuvat, kun ontuvaa järjestelmää käyttävät, huoltavat ja säätävät siihen heikosti perehdytetyt kiinteistönhuoltajat.

”Kun paikalle sitten kutsutaan suunnittelusta, komponenteista, asennuksista ja ohjelmoinnista vastaavia tahoja, jokainen tarkistaa vain oman osuutensa kokonaisuudesta ja joskus jopa vierittää syytä toisten tekijöiden harteille. Samalla ongelmien perimmäinen syy jää valitettavan usein ratkaisematta”, Lindroos lisää.

Swegonin automaatioasiantuntija Hannu Kanninen suorittamassa langattoman WISE-järjestelmän käyttöönottoa, apunaan QR-koodinlukija ja tabletti.

Kokonaisuuksien hallinta minimoi riskit

Swegonin rakentamassa palvelukonseptissa mahdollisimman laaja kokonaisuus on järjestelmätoimittajan hyppysissä ja valvonnassa suunnittelupöydältä, asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon saakka.

”Asiantuntijamme ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja varmistavat, että perusasiat ovat kunnossa. Iso asia on, että järjestelmä on mahdollisimman toimintavalmis jo asennusvaiheessa ja kaikki saadaan kerralla kuntoon”, Lindroos selvittää.

Käytännössä se tarkoittaa muun muassa ilmastointi-, automaatio- ja sähköasennusten minimointia työmaaympäristössä. Kun anturit ja ohjelmisto on integroitu laitteisiin jo tehtaalla, vältytään virhealttiilta asennuksilta ja kertaluontoisilta ohjelmoinneilta rakennusvaiheessa ja samalla rakentamisen läpimenoaika lyhenee. Kustannussäästöjä ja toimintavarmuutta tuo myös langaton tiedonsiirto, joka eliminoi virhekytkennät ja mahdollistaa aiempaa paremman muuntojouston.

”Lisäksi kokoamme asennusryhmät yhteen ennen töiden aloittamista ja vastaamme tarvittavasta koulutuksesta. Huolehdimme myös käyttöönotosta, jolloin se ei jää yksittäisten urakoitsijoiden kontolle. Lopuksi koulutamme järjestelmän ylläpidosta vastaavan henkilökunnan sekä tarvittaessa vielä tavalliset käyttäjät”, Lindroos listaa.

Swegonin rakentamassa palvelukonseptissa mahdollisimman laaja kokonaisuus on järjestelmätoimittajan hallinnassa suunnittelupöydältä asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon saakka.

Uutta ajattelua koko rakennusalalle

Swegonin toimintamallin pohjana on monissa kohteissa testattu ja monistettava kokonaisvaltainen järjestelmäkokonaisuus, ja siihen kiinteästi liittyvät vakioidut työvaiheet. Pelkkä laitteisto ei takaa hyvää lopputulosta, vaan se vaatii lisäksi koordinoitua työtä.

”Olipa kohteena rovaniemeläinen päiväkoti tai museo Berliinissä, niin järjestelmämme toimintaperiaatteineen ovat molemmissa käytännössä samoja. Itse vertaisin tätä kokonaisuutta auton hankintaan. Eihän sitäkään osteta ja kasata osa kerrallaan, vaan ajopeli toimitetaan asiakkaalle yhtenä testattuna ja toimivana kokonaisuutena”, Lindroos huomauttaa.

Hyvään lopputulokseen voidaan teoriassa päästä myös nykyisellä sirpaleisella toimintamallilla. Se kuitenkin edellyttää riittäviä valvontaresursseja ja osaamistason varmistamista ketjun kaikissa vaiheissa – molemmat seikkoja, joita on vaikea toteuttaa käytännössä.

”Kun kokonaisuutta rakennetaan pitkälti käsityönä usean eri toimijan toimesta, kasvavat myös virheriskit. Mikäli rakentamisen laatua halutaan tosissaan parantaa, kannattaa rakennusalalle tuoda selvästi nykyistä enemmän jo tehtaalla esivalmistettuja ja testattuja kokonaisuuksia”, Lindroos toteaa.

”Meillä juju on siinä, että olemme rekrytoineet ilmanvaihto-, automaatio- ja sähkötekniikan osaajia niin tuotekehitykseen kuin myyntiin ja projektinhallintaan. Näin voimme ottaa vastuun yli perinteisten rajapintojen ja tarjota toimivan kokonaisuuden. Väittäisin, että tähän suuntaan rakennusala väistämättä kehittyy tulevaisuudessa, ja monet rakennuttajat ovat tähän malliin jo siirtyneetkin.”

Lue lisää Swegonin sisäilmajärjestelmästä >

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi