Työmaatoiminnot nyt ja tulevaisuudessa, uusien tuotteiden vaikutukset työmaaprosesseihin, työtapojen vaikutukset rakentamisen kustannuksiin, työturvallisuuteen ja jopa loppukäyttäjän arkeen, puhuttivat Huomisen tuotantotekniikat -opetuspäivissä.

Rakennuslehden ja RKL:n järjestämä kiertue veti Tampereen, Kuopion sekä Porin opetuspäiviin yhteensä yli 500 ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Opetuspäivien anti käsitteli tuotantotekniikoita laajasti ja monesta näkökulmasta. Isosta kuvasta liikkeelle lähteneet esitykset antoivat opiskelijoille kokonaiskuvan käsiteltävästä aiheesta ja miten esimerkiksi erilaisilla tuotteilla on vaikutusta työmenetelmiin, työmaatoimintoihin sekä miten tuotevalinnoilla voidaan vaikuttaa kokonaiskustannuksiin ja jopa loppuasiakkaan arkeen.

Tulevaisuuden työmaa toimii eri lailla

Peabin laatupäällikkö Eero Haverinen kävi läpi nykyisiä rakentamistapoja monelta kantilta: ”Nykypäivänä rakennetaan sekä työmaalla että tehtailla. Se missä mitäkin kannattaa tehdä, riippuu työmaaosaamisesta, työmaaolosuhteista, rakennuspaikan logistiikkarajoitteista sekä rakennettavasta hankkeesta. Koska tehtailta saadaan hankkeisiin kuivissa olosuhteissa valmistettuja rakennusosia sekä moduuleja, kannattaa aina arvioida, onko järkeä tehdä tiettyjä työvaiheita työmaalla räntäsateessa vai onko fiksumpaa tilata joitain osakokonaisuuksia valmiina työmaalle.”

Opiskelijat saivat laajan kattauksen eri eristeistä Kingspanin Antti Viitaselta. Viitanen esitteli yleisellä tasolla eri eristetyypit avohuokoisista umpisoluisiin. Kunkin eristetyypin vahvimmat ominaisuudet ja sen mukaiset käyttökohteet sekä kunkin eristetyypin tunnetuimmat brändit.

Haverisen mukaan prosesseihin, kustannuksiin ja lopputulokseen vaikuttaa merkittävästi se, kuka rakentaa: ”Suomessa yhä työmaalla rakentajana toimii pääsääntöisesti ihminen, avuksi toki tarvitaan koneita ja laitteita. Logistiikkarobotit olisivat työmaille tervetulleita avustamaan nostoissa ja siirroissa, jotka nykyisellään rasittavat työterveyttä ja -turvallisuutta.”

Erityisosaamisen tarve ja mm. säädösten jatkuva muuttuminen aiheuttaa sen, että rakentamisen ohjeisiin tarvitaan jatkuvasti enemmän koulutusta, ajanmukaista ohjeistusta ja tiedon jakamista. Haverinen pohtiikin: ”Voidaanko jatkossa työntekijöille antaa täsmätyöohjeita esimerkiksi lisätyn todellisuuden avulla AR-lasien välityksellä”.

Robotiikkaa ei ihan vielä ole tarjolla työmaille, vaikka Yhdysvalloissa on ollut mm. muurausrobotteja käytössä. Suomessa on autoteollisuudessa käytetty jo pitkään erittäin monimutkaisia valmistusprosesseja hoitavia robotteja, mutta samaa kehitystä ei ole ollut nähtävissä rakennusalan tehtaissa. ”Suotavaa olisi tehostaa robotiikan käyttöä rakentamisessa paikoissa, joissa sen käyttö on järkevää kuten esimerkiksi tehtaissa. Työmaalla sen sijaan on paljon vaihtelevia työtehtäviä ja tilanteiden mukaan pitää pystyä joustamaan, joten siihen työhön roboteista ei ole vielä ainakaan vähään aikaan.” toteaa Haverinen.

Tieto ja sen liikkuminen vaikuttaa myös siihen, miten tehokasta rakentaminen on. ”Perustieto liikkuu ihmiseltä toiselle rakennusalalla mestari-kisälli -mallilla, yrityksen tai toimialan koulutusten kautta. Nopeassa tiedonjaossa sähköpostilla ja työmaalle puhelimitse sekä 2D-piirrustuksin. Tiedon hallinta on vaikeaa ja tietoa on liikaa siihen, että virheitä ei syntyisi.” toteaa laatupäällikkö.

Yhteisten järjestelmien kehittämistä tarvitaan Haverisen mukaan: ”Nykyiset irralliset järjestelmät eivät tehosta toimintaa vaan samoja asioita joudutaan kirjaamaan useampaan järjestelmään, jolloin virheiden mahdollisuus kasvaa ja työaikaa tuhraantuu hukkaan. Samaa tietoa pitäisi pystyä hyödyntämään useampaan paikkaan. Tähän tarkoitukseen soveltuisivat tietomallit.”

”Tietomalleja ei hyödynnetä arjessa riittävästi rakennusalan kankeuden takia vaan niitä ja niiden mahdollisuuksia yhä esitellään lähinnä pilottikohteissa. Koska voimme tilata tietomallin perusteella betonielementit suoraan elementtitehtaalta työmaalle? Nykyprosessi ei tuota lisäarvoa työmaatoimintoihin eikä loppuasiakkaalle. Koska sama työ tehdään moneen kertaan, on prosessi virheherkkä, hidas ja kallis.” toteaa Haverinen.

Kingspanin Mikko Syrjäsen mukaan tehdaseristeisten elementtien käyttö lisääntyy, sillä ne lisäävät rakentamisen tehokkuutta merkittävästi: ”Mittatarkat elementit on nopea asentaa ja niiden kuljetus- ja varastointikustannukset pysyvät kohtuullisena.”

Avoimuutta rakennusvirheisiin

Fisen Marita Mäkinen kertoi opiskelijoille Rakennusvirhepankista. Maksuton ja julkinen tietokanta sisältää toteutuneita rakennusvirheitä vuodesta 2006 lähtien. Hän kannusti opiskelijoita ja alaa kaiken kaikkiaan puhumaan ja kertomaan virheistä avoimemmin, jotta niistä opittaisiin laajemminkin kuin vaan yksittäisen rakentajan toimesta. ”Syyllisen etsimisen ja sormella osoittelun sijaan, avoin keskustelu on tapa ehkäistä virheitä jatkossa. Jos virheitä piilotellaan ja vaietaan, ei niistä opita eikä osata jatkossa välttää.” totesi Mäkinen.

Monelle opiskelijalle vielä tuntematon Rakennusvirhepankki on kaikkien ammattilaisten helposti käytettävissä muun muassa riskikartoituksissa. Fise julkaisee vuosittain noin 10-20 uutta korttia. Rakennusvirhepankin löytää osoitteesta www.fise.fi/rakennusvirhepankki.

FISEn Marita Mäkinen suositteli valitsemaan opinnot sen mukaan, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa: ”Pätevyyteen vaaditaan soveltuva koulutus ja työkokemus. Työkokemukseksi kuitenkin lasketaan vasta kokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen, joten opinnoista kannattaa valmistua aikataulun mukaan.”

Jatkoa opetuspäiville

Ammattikorkeakoulujen opettajat kokevat opetuspäivät varsin hyödyllisinä, sillä kasvavan tietomäärän ja alan jatkuvien muutosten takia kouluilla on haasteita opettaa kaikkea tarvittavaa. TAMKin rakennustekniikan koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäen mukaan yritysyhteistyöpäivät tuovat ajankohtaisen ja ajantasaisen käytännön tiedon suoraan yrityksiltä opiskelijoiden ja opettajien käyttöön.

Suuren suosion saanut opetuspäiväkiertue saa tulevaisuudessa jatkoa. ”Konseptia kehitetään edelleen palvelemaan entistä paremmin niin opiskelijoita, opettajia kuin osallistuvia yrityksiä”, toteaa Rakennuslehden markkinointi- ja myyntijohtaja Jyrki Palmu.

Isoverin Henri Peltola esitteli yhtiön uutta tuulensuojaratkaisua Isover Facadea opiskelijoille kertoen tuotteen eduista julkisivurakentamisessa.
Saint-Gobainin Timo Hakkarainen kävi läpi yhtiön uutuustuotteen Gyproc Habiton hyötyjä käyttökohteiden kautta. Kiinnityskuormankestoa vaativissa paikkoissa kuten autotalleissa, keittiöissä, kylpyhuoneissa, liikunta- ja palloiluhalleissa sekä vanhusten ja vammaisten asuntoloissa uusi levy nopeuttaa ja helpottaa rakentamista. Hän myös kertoi opiskelijoille Gyprocin Käsikirjan hintaindeksistä, jonka avulla rakentaja voi tehdä eri rakenteiden hintavertailua vaikka urakkapalaverissa.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi