Remonttimies Vesa Ahlroos vierastaa pystypainiurakoita

Peab sai vuoden alkajaisiksi uuden luotsin pääkaupunkiseudun korjausrakentamiseen. Pitkän työuran Puolimatkalla ja sittemmin NCC:llä tehneen Vesa Ahlroosin tehtävänä on ohjata yksikkö kasvu-uralle ja muokata toimintaa palvelubisneksen suuntaan.

Pitkä työura NCC:llä vaihtui Peabiin. Mikä yhtiössä veti puoleensa?

Ajureita olivat NCC:n viime kesän sopeutukset sekä Peabin arvot ja toimintatapa. Olin jo aiemmin kiinnittänyt huomiota yhtiön käytännönläheiseen ja henkilökohtaiseen toimintakulttuuriin.
Peab tuntui haastattelussa paikalta, jonne haluan töihin. Lisäksi korjausrakentamisessa on hyvä draivi päällä.

Millä mallilla korjausrakentaminen on Peabilla? Lisätäänkö sinne nyt panoksia asuinrakentamisen puolelta?

Korjausrakentamisen tilanne näyttää oikein hyvältä, ja odotamme sieltä tasaista kasvua. Korjauspuolella markkina on perinteisesti uudisrakentamista tasaisempi, joten nousut ja laskutkin ovat loivempia.

Hyödynnämme henkilöstöresursseja yhtiön sisällä joustavasti, mutta haastavissa kohteissa pitkä korjauskokemus on aina arvossaan.

Millaista muutosta pitäisi saada aikaiseksi 2–3 vuoden aikajänteellä?

Kasvua haetaan, mutta se tehdään maltilla. Keskeistä on viedä eteenpäin ajatusta, että korjaaminen on ennen kaikkea palvelubisnestä. Kohteet ovat usein töiden aikana ainakin osittain asiakkaan käytössä, emmekä saisi häiritä heidän tai naapureiden arkea kohtuuttomasti. Näitä haasteita taklataan hyvällä suunnittelulla, yhteisillä pelisäännöillä ja tiiviillä keskusteluyhteydellä. Ei ole kenenkään etu, jos naapurisopu rikkoontuu tai vuokralainen lähtee lopullisesti muualle remontin takia.

Miltä näyttää korjausrakentamisen yleinen suhdanne tällä hetkellä? Millaisia uhkia on ilmassa?

Kuten jo aiemmin mainitsin, korjausrakentamisen näkymät ovat varsin selkeät. Juna puksuttaa loivalla kulmakertoimella ylöspäin, ja muutokset lienevät varsin maltillisia. Uhkien osalta on viime vuosina oppinut sen, että kaikki on mahdollista. Jos uudisrakentaminen vilkastuu, se voi tuoda mukanaan resurssipulan ja vaikuttaa materiaalitoimituksiin. Yksi kysymysmerkki on aikanaan Ukrainan jälleenrakentaminen ja sen vaikutukset.

Olet puhunut yhteistyön ja allianssien puolesta myös korjausrakentamisessa. Onko muita kehityslinjoja, joita pitäisi nyt edistää?

Onhan se sääli, että yhteistyöhön joudutaan edelleen patistamaan sopimusteitse. Toki takavuosien pystypainiurakoinnista on jo päästy pitkälti eroon, eikä sopimuksiin tarvita enää ”juristivaraa”.

Lähiaikojen suurin muutos on tekoäly, joka mullistaa suunnittelun, hankkeiden hallinnan ja tuottavuuden jo muutaman vuoden sisällä. Sen suhteen kannattaa olla hereillä.