Radanpidon rahoituksen kasvattaminen vuoden aikana myönnettävillä jatkuvilla lisämäärärahoilla ei ole paras mahdollinen tapa töiden tehokkaan toteuttamisen kannalta. Työt tulevat kalliimmiksi ja pitkäkestoisemmiksi vähitellen toteutettuina, kuin jos ne tehtäisiin kerralla kunnolla. Rahoituksen todellisen tason tulisi olla tiedossa jo töitä suunniteltaessa.
VTV katsoo, että eduskunnan sekä liikenne- ja viestintäministeriön rooli rautatieliikenteen ja radanpidon kokonaisohjauksessa on jäänyt vähäiseksi. Ratahallintokeskuksen vastuulla olevan rataomaisuuden kunnossapidon tavoitteita tai tasoa ei ole selkeästi määritelty. Ratahallintokeskus päättää käytännössä itse rataväylien kunnossapidosta ja sitä koskevista tavoitteista.
Eduskunnan aidon ohjausvallan mahdollistamiseksi rataverkon kunnossapitotoiminta ja siihen vaikuttavat ratkaisut tulee saattaa nykyistä selkeämmin eduskunnan päätettäväksi. Eduskunnalle annettu informaatio on ollut puutteellista. Radanpidon tavoitteita ja niiden saavuttamista on ollut vaikeaa arvioida.
Rataväylille on asetettu viime vuosina erilaisia tavoitteita, joista osa on tulkittavissa rataväylien kunnon ja arvon sekä palvelutason tasonnostotavoitteiksi. Tavoitteiden kasvaessa myös rahoitustarve nousee. Viime vuosina on esimerkiksi valmisteltu päätöstä runkoväylistä, mikä merkitsisi toteutuessaan suurta lisärahantarvetta. Tavoitteen kannattavuudesta ei ole kuitenkaan tehty yhteiskuntataloudellisia laskelmia.
Ratahallintokeskus käyttää perusradanpitoon valtion talousarviorahoitusta noin 300 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi 15-20 prosenttia perusradanpidon rahoituksesta tulee muista tuloista, kuten radan käyttäjiltä perittävistä ratamaksuista.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “VTV kaipaa pitkäjänteisyyttä radanpidon rahoitukseen”