Hallitus antoi liikennepoliittisen selontekonsa – järjestöt kritisoivat rahoituksen riittävyyttä

Selonteossa osoitetaan perusväylänpitoon kaikkiaan 225 miljoonaa euroa. Tämä tapahtuu korjaamalla alemmanasteista tiestöä ja kunnostamalla yksityisteitä sekä metsäteollisuudelle tärkeitä puunkuljetusratoja.

Kuntaliitto, Rakennusteollisuus RT, Infra ry, SAK sekä Rakli ovat jo ehtineet kritisoimaan liikennepoliittisen selonteon sisältöä. RT:n ja Infra ry:n mukaan liikennepoliittisessa selonteossa ei ole varattu tarpeeksi rahaa liikenneväylähankkeiden peruskunnossapitoon.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan liikenneväylien kunnossapitoon tarvitaan rahaa vähintään 200 miljoonaa euroa joka vuodelle, kun selonteossa on osoitettu perusväylänpitoon ainoastaan 165 miljoonaa euroa koko vaalikaudeksi. Myös Kuntaliittoa, SAK:ta, Raklia ja EK:ta huolestuttaa perusväylänpidon rahoituksen niukkuus.

RT:n, Infra ry:n ja SAK:n mukaan väyläinvestointeihin tulisi panostaa myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Pipatti toteaa, että EU:n Suomelle asettamien energiankulutuksen säästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja julkisen liikenteen kehittämistä, jotka taas vaativat voimakkaita panostuksia tie- ja raideliikenteeseen.

Lisäksi Kuntaliitto kritisoi selontekoa siitä, että valtion liikenneinvestointeja vieritetään kuntien vastuulle. Selontekoon on kirjattu linjaus kuntien osallistumisesta suurilla kaupunkiseuduilla valtion tie- ja ratahankkeisiin. Koska kaikki liikenteestä saatavat verotulot ohjautuvat valtiolle, valtion olisi myös vastattava lainmukaisista velvoitteistaan liikenneväylien rakentamisessa ja ylläpidossa. Mikäli lakiin pohjautuvaa kustannustenjakoa muutetaan, on myös tulonjako järjestettävä uudelleen ja tuloutettava osa liikenteen verotuloista kunnille.

Selonteko jättää Kuntaliiton mielestä myös liikenteen rahoitusongelmien pysyvät ratkaisut auki. Liikennehankkeiden budjetointikäytännön muutos jää odottamaan seuraavan hallituksen päätöksiä. Raklin mielestä uusien rahoitusratkaisujen ja toteuttamismallien kehittäminen ja käyttöönotto tulisi käynnistää välittömästi. Raklin toimitusjohtaja Jani Saarisen mukaan kannattaviin liikennehankkeisiin investoiminen ei voi jäädä kiinni budjettikehiyksistä.

Toisaalta Kuntaliitto, RT, Infra ry, SAK, Rakli ja Tiehallinto antavat selonteolle myös kiitosta. Erityisesti ne kehuvat selonteossa tavoiteltua pitkäjänteisyyttä liikenneinvestoinneissa.

”Eduskunnalle annettu liikennepoliittinen selonteko on ensimmäinen laatuaan, siinä painottuu oikealla tavalla pitkäjänteisen väyläpolitiikan ja investointien tarve”, toteaa Pipatti.