Kokeile kuukausi maksutta

Infra ry huolestunut julkisen sektorin rakennuttajaosaamisesta

Maa- ja vesirakennus- sekä asfalttialan urakointiliikkeitä ja urakoitsijoita edustava Infra ry on huolissaan julkisen tilaajan rakennuttajaosaamisen säilymisestä julkishallinnossa tapahtuneiden ja tapahtumassa olevien organisaatiomuutosten seurauksena. Puutteet rakennuttajaosaamisen säilyttämisessä heikentävät infra-alan tuottavuutta ja toimintaedellytyksiä.

Maa- ja vesirakennus- sekä asfalttialan urakointiliikkeitä ja urakoitsijoita edustava Infra ry on huolissaan julkisen tilaajan rakennuttajaosaamisen säilymisestä julkishallinnossa tapahtuneiden ja tapahtumassa olevien organisaatiomuutosten seurauksena. Puutteet rakennuttajaosaamisen säilyttämisessä heikentävät infra-alan tuottavuutta ja toimintaedellytyksiä.

image

Infra ry:n mukaan tilaajaorganisaatioiden muuttuminen lähinnä rahoittajaorganisaatioiksi aiheuttaa ongelmia erityisesti pk-yritysten toimintakentässä muun muassa suunnitteluttamisresurssien puutteen vuoksi. Muuttuessaan pelkäksi rahoittajaorganisaatioksi julkisen tilaajan ammattitaito uhkaa suurelta osin hävitä, mistä yhtenä esimerkkinä on tarpeellisen kustannustietouden katoaminen.

Siirtyminen pääsääntöisesti konsulttijohtoiseen teettämiseen ja projektijohtoon ei useinkaan ole urakoitsijoiden edun mukaista. Julkinen tilaajataho ei Infra ry:n näkemyksen mukaan kiinnitä riittävästi huomiota konsulttiyrityksen ja urakoitsijoiden välisen työnjaon ja päätöksentekoprosessin merkitykseen. Rakennuttajaosaaminen on pilkkoutunut tilaajan ja sen käyttämien konsulttien kesken. Päätöksentekoprosessi pitkittyy ja vastuut hämärtyvät, kun rakennuttajakonsultilla ei ole valtuuksia tehdä tarvittavia päätöksiä.

Tärkeässä asemassa tilaajaosaamisen säilyttämisessä on myös käytettävä urakkamuoto. Infra ry:n näkemyksen mukaan mitään urakkamuotoa ei pitäisi tuomita muita huonommaksi, vaan urakkamuotoja tulisi käyttää valikoiden oikea urakkamuoto oikeaan hankkeeseen markkina- ja suhdannetilanne huomioiden.

Julkista tilaajaa edustavat valtion virastot Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Finavia sekä kaupungit, kunnat ja niiden omistamat liikelaitokset. Meneillään oleva hanke Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen yhdistämiseksi saa Infra ry:n tuen. Infra ry näkee, että yhdistämällä kolmen eri viraston hankintakulttuurit, on yhteisen viraston mahdollista löytää eri virastojen hankintamenettelyistä parhaat toimintatavat ja ottaa ne käyttöönsä. Myös rakennuttajaresurssien näkökulmasta yhdistäminen on perusteltua.

Sen sijaan Infra ry näkee meneillään olevassa aluehallintojen uudistamishankkeessa (ALKU) suunnitellun aluehallintoviranomaisten (Tiehallinnon tiepiirit ja merenkulkupiirit) yhdistämisen Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin (ELLU) sekavana. Mahdollinen ongelma voisi muodostua myös suunnitellusta ristikkäisohjauksesta, jossa työ- ja elinkeinoministeriö vastais resursseista ja liikenne- ja viestintäministeriö osaltaan substanssista. Suomeen voi syntyä yhtä monta erilaista hankintakulttuuria kuin Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia tulee olemaan.

Suomen inframarkkinan koko on noin 6,7 miljardia euroa vuonna 2008. Julkinen taho toimii tilaajana noin 65 prosentissa edellä mainitusta summasta. Infra ry:n jäsenkunnan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 3,7 miljardia euroa koko kuluvan vuoden inframarkkinasta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Infra ry huolestunut julkisen sektorin rakennuttajaosaamisesta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat