Ekonomistit laittaisivat elvytyspaukkuja rakentamiseen
Hallituksen kannattaisi suunnata uusia elvytystoimia etenkin rakentamiseen, katsovat STT:n haastattelemat ekonomistit. Asuntorakentaminen tarvitsee tukea, ja myös investointeja liikenneväyliin voisi suhdannesyistä aikaistaa.
Hallituksen kannattaisi suunnata uusia elvytystoimia etenkin rakentamiseen, katsovat STT:n haastattelemat ekonomistit. Asuntorakentaminen tarvitsee tukea, ja myös investointeja liikenneväyliin voisi suhdannesyistä aikaistaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen korostaa, että rakentamisen elvytyspaukut pitäisi suunnata nimenomaan sellaisiin kohteisiin, jotka tehtäisiin joka tapauksessa. Lähinnä voisi aikaistaa joidenkin liikenneväylien rakentamista, mahdollisesti muitakin rakennushankkeita.
-Jo aiemmin syksyllä puhuttiin, että pitäisi olla valmiuksia tarvittaessa nopeastikin käynnistää tällaisia hankkeita, mutta en tiedä, kuinka paljon sen eteen on käytännössä tehty, Sorjonen pohti.
SAK:lla myös hintalaput
Myös SAK:n ekonomisti Olli Koski katsoo, että rakennusala on nyt ensimmäinen ja tärkein elvytyskohde. Kun yksityinen rakentaminen on jäissä, julkiselta puolelta tarvitaan vieläkin voimakkaampaa suoraa tukea, kuin mitä tähän mennessä on luvattu. Yksi keskeinen keino olisi aravakorkotukilainojen ehtojen parantaminen, joka Kosken mukaan maksaisi valtiolle ehkä 200-300 miljoonaa euroa.
Vanhojen talojen remontointi energiatehokkaammiksi olisi ilmastopolitiikankin kannalta järkevää. Sitä voisi vauhdittaa asunto-osakeyhtiöiden 10 prosentin korjausavustuksella, jonka hintalappu olisi 100-150 miljoonaa euroa.
Uusien väylähankkeiden aikaistuksen lisäksi Koski perää lisää rahaa myös entisten kunnossapitoon.
-Se on nopeavaikutteisinta suhdannepolitiikkaa, ja kunnossapitorahojen lisäykseen on myös aitoa tarvetta, Koski sanoi.
Vuokra-asuntotuotannolle tukea
Samoilla linjoilla on Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila, joka vauhdittaisi etenkin vuokra-asuntojen tuotantoa.
-Vuokra-asunnoistahan on aito krooninen pula. Tämä suhdannevaihe olisi mitä paras paikka ottaa siinä oikein kunnon pyrähdys, Uotila sanoo.
Sekä Sorjonen että Koski toivovat rakennusalan tukipäätöksiä nopeasti, ennen kuin alan työttömyys ehtii riistäytyä pahaksi.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm taas korostaa, että tukiratkaisut vaativat myös riittävän valmistelun.
-Varmasti vielä lisää toimia tarvitaan, etenkin rakennusalalle, mutta on vaikea arvioida, mitä ne tulevat maksamaan. Pitää varoa, että ei nyt ihan mopo karkaa käsistä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ekonomistit laittaisivat elvytyspaukkuja rakentamiseen”