VTT kumosi parissa viikossa TTY:n tutkimuksen

Ympäristöministeriö ilmoitti vuosi sitten kiristävänsä energiamääräyksiä 30-40 prosentilla vuonna 2010. Päätöksen tueksi se tilasi tammikuussa Tampereen teknilliseltä yliopistolta perusteellisen selvityksen siitä, voidaanko kiristys tehdä ilman, että rakenteiden kosteustekniset riskit kasvavat. TTY ilmoitti marraskuussa, että ei voida. 12.11. päiväämässään tiedotteessa ministeriö ilmoitti käyvänsä tarkoin läpi TTY:n esittämät näkökohdat ja hyödyntävänsä niitä säädösvalmistelussa, mutta jo 28.11 se tilasi uuden tutkimuksen VTT:ltä. Tämä päätyi vajaassa kahdessa viikossa johtopäätökseen, että mitään ei tarvitse perua. Pelkkä eristepaksuuden kasvattaminen ei lisää jo tunnettuja kosteusriskejä.

Ympäristöministeriö ilmoitti vuosi sitten kiristävänsä energiamääräyksiä 30-40 prosentilla vuonna 2010. Päätöksen tueksi se tilasi tammikuussa Tampereen teknilliseltä yliopistolta perusteellisen selvityksen siitä, voidaanko kiristys tehdä ilman, että rakenteiden kosteustekniset riskit kasvavat. TTY ilmoitti marraskuussa, että ei voida. 12.11. päiväämässään tiedotteessa ministeriö ilmoitti käyvänsä tarkoin läpi TTY:n esittämät näkökohdat ja hyödyntävänsä niitä säädösvalmistelussa, mutta jo 28.11 se tilasi uuden tutkimuksen VTT:ltä. Tämä päätyi vajaassa kahdessa viikossa johtopäätökseen, että mitään ei tarvitse perua. Pelkkä eristepaksuuden kasvattaminen ei lisää jo tunnettuja kosteusriskejä.

image

Ministeriön tiedotteessa todetaan rohkeasti, että kosteusongelmat voivat jopa vähentyä, jos rakennusten suunnittelun ja toteutuksen laatu paranee energiatehokkaita rakenteita käytettäessä. Aivan automaattinen tuo syy-seuraus -yhteys ei kuitenkaan taida olla, eikä VTT:kään näin väittänyt korostaessaan tarkan suunnittelun ja asiantuntemuksen merkitystä matalaenergiarakentamisessa. 

TTY:n johtopäätös oli: ”Rakennusosien lämmöneristyksen lisääminen heikentää rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja joissakin tapauksissa myös rakenteiden lämpöteknistä toimintaa. Lämmöneristyksen parantaminen viilentää rakennuksen ulkovaipan ulko-osia, jolloin homeen kasvu ja kosteuden kondensoitumisriski niissä lisääntyy. Valtaosa asiantuntijaryhmämme jäsenistä ei näe järkevänä nyt kaavailtua 30-40 prosentin lämmöneristysmääräysten kiristystä. Järkevänä pidetty kiristystaso on ollut karkeasti ottaen noin puolet tästä. Mikäli lämmöneristysmääräyksiä kiristetään, tulee kiristykset painottaa niihin rakennusosiin, joissa määräysten kiristäminen on rakennusfysikaalisesti turvallisinta ja taloudellisesti kannattavinta.”

VTT:n johtopäätös oli toinen: ”Kosteustekninen toimivuus ei aseta rajoituksia lämmöneristystason parantamiselle 30-40 prosentilla nykyisiin rakentamismääräyksiin verrattuna. Useat rakenneosat soveltuvat matalaenergiarakentamiseen sellaisinaan tai kohtuullisen pienin muutoksin. Muutamien yksittäisten rakenneosien valinta matalaenergiakohteisiin edellyttää erityistä asiantuntemusta ja tarkkaa suunnittelua.”

VTT:n mukaan rakenteiden lämpötilakentän muutos voi lisätä kosteuden seurannaisvaikutuksia ja esimerkiksi konvektio voi esiintyä matalaenergiarakenteissa voimakkaampana kuin ohuemmissa eristerakenteissa. Pelkästään paremmasta lämmöneristystasosta johtuvia kosteusvaurioita ei kuitenkaan ole VTT:n tiedossa.

Olennainen kysymys oli VTT:n tutkijoiden mukaan, voidaanko lämmöneristystasoa parantaa ministeriön ehdottamalla tavalla ilman, että tämä lisäisi kosteusteknisen toimivuuden riskejä. VTT:n erikoistutkija Tuomo Ojasen mukaan voi.

VTT:n matalaenergiarakentamisen asiantuntija Jyri Nieminen ei ollut mukana tässä tutkimukseksi puetussa kirjallisuusselvityksessä. Siksipä Rakennuslehti kysyi viikko sitten eristeteollisuuden tilaisuudessa hänen kommenttiaan TTY:n tutkimuksesta. Nieminen sanoi, että hän ei lähde akateemiseen miekkailuun. Hän tyytyi sanomaan, että TTY oli tehnyt arvokasta työtä tuodessaan esiin rakentamisen yleiset kosteusongelmat ja -riskit. Samalla hän toi kuitenkin esiin, että VTT:llä on kokemusta 1990-luvun alusta saakka matalaenergiataloista, jotka ovat toimineet moitteettomasti. Niemisen mukaan keskustelu riskeistä on liittynyt lähinnä puurakenteisiin. Niissäkään energiatehokkuus ei sinänsä lisää Niemisen mukaan kosteusongelmia.

Akateeminen mittelö osoitti ainakin sen, että VTT:n tutkijat ovat selvästi TTY:tä tehokkaampia tilaustutkimusten tekijöitä. Neljä VTT:n tutkijaa tarvitsi alle kaksi viikkoa (7-8 työpäivää) aikaa tehdäkseen tilaajaa miellyttävän raportin. TTY:n 12 tutkijaa, muun muassa kaksi professoria, tarvitsi aikaa lähes 10 kuukautta eikä tilaaja silti ollut tyytyväinen vaan päätyi käyttämään sopivampia asiantuntijoita.

Aivan kaikissa asioissa TTY ja VTT eivät olleet eri mieltä. TTY oli listannut rakennusosat, joissa eristemäärien lisääminen on ongelmatonta ja VTT oli listannut rakenteita, joissa on haasteita. Merkittävä riski liittyy vanhojen rakenteiden tai hirsirakennusten sisäpuoliseen lisäeristämiseen. Molempien listalla olivat myös ryömintätilaiset alapohjat ja tuuletetut yläpohjat, joskin VTT:n mukaan eristemäärän lisääminen nykyisestä ei enää muuta tilannetta olennaisesti. VTT:kin kuitenkin korosti  huolellisen suunnittelun ja toteutuksen sekä tuuletuksen merkitystä, koska näissä tiloissa pitää aina varautua homeen kasvuun. Yllättäen VTT oli kriittisempi eristerappauksen riskejä kohtaan kuin TTY.

Molemmat tutkimukset pitäisi löytyä ympäristöministeriön nettisivulta rakentamisen alta (www.ymparisto.fi).

(Huomautus: Ainakaan 18.12. aamuna VTT:n selvitys ei ollut vielä ministeriön sivulla)

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “VTT kumosi parissa viikossa TTY:n tutkimuksen”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat