Kyläkaavoituksen kehittämishanke käynnistyi

Hanke liittyy vuoden alussa voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan entistä joustavammin käyttää suoraan rakennusluvan perusteena kyläalueilla. Tällaisen yleiskaavan alueella ei enää tarvita asemakaavaa tai erillistä suunnittelutarveratkaisua. Muutoksella vahvistetaan maaseudun kylämuotoista asumista ja vähennetään haja-asutusalueiden ohjaamatonta rakentamista. Samalla voidaan hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja vähentää yhdyskuntien hajautumista sekä helpottaa kunnallisten palvelujen ja vesihuollon järjestämistä.

Osallistuvien kuntien ja kylien on tarkoitus miettiä, miten asukaslähtöinen kyläsuunnittelu ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen. Kylät laativat jo nyt paljon kyläsuunnitelmia, jotka sisältävät esimerkiksi rakennuspaikkojen kartoituksia. Yhteistyötä tiivistämällä kyläläisten tieto omasta ympäristöstään ja näkemykset kylän kehittämisestä välittyvät myös kaavoitukseen.

Mukana hankkeessa on seitsemän kuntaa ja kylää eri puolilta Suomea: Arpelan kylä Torniosta, Tikkalan kylä Jyväskylän Korpilahdelta, Urajärven kylä Asikkalasta, Pohjaslahden kylä Mänttä-Vilppulasta, Vuonislahden kylä Lieksasta, Jukojärven kylä Keuruulta ja Koskenkylän-Mantereen kylä Vesilahdelta.

Pilottikunnat ja kylät tuottavat yhteistyössä muiden hankkeen osallistujien kanssa kaavoituskäytäntöihin ja -muotoihin liittyviä kehittämisajatuksia. Vastaavasti kunnat ja kylät saavat muilta osapuolilta ideoita ja käytännön työkaluja kaavoitustyöhön ja kylätoimintaan.

Hanketta koordinoi projektiryhmä, jossa on edustajia ympäristöhallinnosta, Suomen Kuntaliitosta ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Maaseutuasumisen teemaryhmästä sekä hankkeessa mukana olevista kunnista ja kylistä. Lisäksi perustetaan laajempi kyläkaavaverkosto, jossa esitellään ja kommentoidaan hankkeen tuloksia.