Ruplan devalvoituminen pelottaa viejiä
Venäjän talousnäkymät ovat heikentyneet koko loppuvuoden samalla, kun öljyn hinta on laskenut lähes 80 prosentilla. Heikot talousnäkymät ovat tuoneet paineita ruplan devalvoitumiselle. Rupla on Suomen Pankin Bofit-viikkokatsauksen mukaan heikentynyt 7 prosenttia dollaria ja 19 prosenttia euroa vastaan 11.11. jälkeen, jolloin keskuspankki aloitti ruplan vaihteluvälin säännölliset laajentamiset. Pankki on devalvoinut ruplaa tasaisesti muuttamalla vaihteluväliä jo 12 kertaa. Silti markkinoilla pelätään vielä isoa, vuoden 1998 tapaista kertadevalvaatiota.

Venäjän talousnäkymät ovat heikentyneet koko loppuvuoden samalla, kun öljyn hinta on laskenut lähes 80 prosentilla. Heikot talousnäkymät ovat tuoneet paineita ruplan devalvoitumiselle. Rupla on Suomen Pankin Bofit-viikkokatsauksen mukaan heikentynyt 7 prosenttia dollaria ja 19 prosenttia euroa vastaan 11.11. jälkeen, jolloin keskuspankki aloitti ruplan vaihteluvälin säännölliset laajentamiset. Pankki on devalvoinut ruplaa tasaisesti muuttamalla vaihteluväliä jo 12 kertaa. Silti markkinoilla pelätään vielä isoa, vuoden 1998 tapaista kertadevalvaatiota.
Ruplan arvon heikkeneminen on jo nyt jarruttanut suomalaistuotteiden vientimahdollisuuksia. Rakennusalan kannalta Suomen taantuma on eräiltä osin jopa vaikeampi kuin 1990-luvun alussa, sillä silloin kotimaan markkinoita pysyttiin paikkaamaan viennillä erityisesti Venäjälle. Nyt kasvavia vientimarkkinoita ei näy millään suunnalla.
Iso kertadevalvaatio olisi merkittävä riski myös Venäjällä tonttimaahan sijoittaneille suomalaisrakentajille. Epävarmuus näkyy jo Pietarissa muutamien sinne suuunniteltujen suomalaisten teollisuusinvestointien jäädytyksinä..Myös asuntogrynderit ovat varovaisia keskeneräisten hankkeidensa kanssa ja isompia järjestelyjäkin pelätään olevan edessä. Venäjällä asuntogryndaus sitoo paljon pääomia, koska hankkeiden aikataulut ovat pitkiä ja myynti tapahtuu pääosin vasta hankkeen loppuvaiheessa.
Venäjän talouskehitysministeriö ennustaa vuoden 2009 talouskasvuksi perusskenaarion mukaan 2,4 prosenttia, kun taas pessimistisen skenaarion mukaan BKT supistuisi 0,5 prosenttia. Molemmissa skenaarioissa oletetaan öljyn hinnaksi 50 dollaria tynnyriltä. Maan budjettituloista puolet tulee öljystä ja maakaasusta. Vientiöljyn hinta on romahtanut heinäkuun 140 dollarin huipputasolta alle 40 dollarin tynnyriltä eli alimmalle tasolleen neljään vuoteen.
Optimistisempi skenaario perustuu paitsi öljyn hinnan nousulle myös sille, että valtio tukee talouden elpymistä, rahoitussektoria ja yritysten selviytymistä rahoituskriisistä. Valtio on määritellyt 300 talouselämän kannalta olennaista yritystä, joiden elinkelpoisuudesta aiotaan huolehtia muun muassa luototuksen ja valtiontakuiden avulla. Listalla on myös rakennusalan yrityksiä, vaikka vielä muutama vuosi sitten valtio ei luokitellut rakennusalaa strategiseksi alaksi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ruplan devalvoituminen pelottaa viejiä”