Kokkolan edustan sedimenttien haitallisten aineiden riskit yllättävän lieviä
Kokkolan rannikon sedimenttien haitallisten aineiden pitoisuudet ja ekologiset riskit vaihtelevat enimmäkseen lievästä kohtalaiseen, vaikka metalli- ja kemianteollisuus ja asutuksen jätevedet ovat vuosikymmeniä kuormittaneet aluetta. Merkittäviä riskejä esiintyy vain ruoppausmassojen läjitysalueella Trullevin edustalla. Tällä alueella raskasmetallien ja tuntemattomien haitallisten aineiden pitoisuudet aiheuttavat haitallisia vaikutuksia pohjaeläimistölle.
Kokkolan rannikon sedimenttien haitallisten aineiden pitoisuudet ja ekologiset riskit vaihtelevat enimmäkseen lievästä kohtalaiseen, vaikka metalli- ja kemianteollisuus ja asutuksen jätevedet ovat vuosikymmeniä kuormittaneet aluetta. Merkittäviä riskejä esiintyy vain ruoppausmassojen läjitysalueella Trullevin edustalla. Tällä alueella raskasmetallien ja tuntemattomien haitallisten aineiden pitoisuudet aiheuttavat haitallisia vaikutuksia pohjaeläimistölle.
Myös teollisuuden jätevedenpuhdistamojen lähialueilla ja Kokkolan edustan pääsyvänteessä on viitteitä pohjaeläimistön tilan heikkenemisestä, mutta sitä pidetään vähemmän todennäköisenä. Perhonjoen suistossa haitallisista aineista aiheutuu vain vähäisiä haittoja. Ulommilla rannikkoalueilla ei merkkejä ympäristöriskeistä havaittu.
Tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen pilottitutkimukseen, jossa kartoitettiin sedimenttiin kertyneiden haitta-aineiden vaikutuksia valobakteeritestillä ja tutkimalla surviaissääsken toukkien epämuodostumia.
Perinteisesti vesistötarkkailuissa mitataan vain yksittäisten haitta-aineiden pitoisuuksia, kuten Kokkolassa raskasmetalleja. Haitalliset aineet muodostavat sedimenteissä kuitenkin seoksia, joiden mahdollisia ekologisia vaikutuksia harvemmin arvioidaan. Sedimenttien haitallisuudesta ei Kokkolan edustallakaan ole aiempaa tutkimustietoa.
Pohjaeläinten tilassa paikallisesti esiintyvillä vaurioilla ei välttämättä ole laajempaa merkitystä alueen kalakannalle. Asiaa tulisi kuitenkin tutkia tarkemmin. Sedimenttien pilaantuneisuus joudutaan ottamaan huomioon mahdollisten ruoppausten suunnittelussa.
Tutkimuksessa sovellettiin ekologisen riskinarvioinnin menetelmiä ja arvioitiin niiden soveltuvuutta haitallisten aineiden vaikutusten tarkkailuun rannikkovesissä. Perusajatuksena oli vertailla yhtäaikaa tietoja kuormituksesta, haitallisten aineiden pitoisuuksista sekä ekologisista vaurioista. Käytetyistä menetelmistä erityisesti pohjaeläinvauriot osoittautuivat hyväksi tavaksi arvioida saastuneiden sedimenttien haittoja.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kokkolan edustan sedimenttien haitallisten aineiden riskit yllättävän lieviä”