Leveäkaistaiset tiet eivät parannakaan turvallisuutta

-Leveäkaistatiet ovat jäämässä historiaan uusilla tieosuuksilla. Ne eivät paranna kaksikaistaisen tieverkon turvallisuutta, tieinsinööri Päivi Nuutinen Tiehallinnosta sanoo.

Tiehallinto innostui 1990-luvun alussa leveäkaistateistä, kun mietittiin kaksikaistaisten teiden turvallisuutta. Tavoitteena oli lisätä myös liikenteen sujuvuutta. Jonoja kertyy leveäkaistateillä vähemmän, mutta onnettomuudet eivät ole vähentyneet.

-Turvallisuustaso on sama kuin kapeammilla kaksikaistaisilla teillä. Turvallisuus ei ole huonompi, mutta ei parempikaan, Nuutinen kertoo.

Opasteilla ei mitään tehoa

Tiehallinto on saanut palautetta, ettei leveäkaistatiellä osata ajaa oikein. Lähinnä se koetaan ongelmaksi, että ajetaan lähellä keskiviivaa. Leveäkaistateillä pätevät samat liikennesäännöt kuin muillakin kaksikaistaisilla väylillä, eli ajetaan oikeassa reunassa.

Tiehallinto on pystyttänyt joillekin leveätieosuuksille opasteita, joissa kehotetaan ajamaan oikeassa reunassa. Tulos ei ollut toivottu.

-Tutkimme merkin vaikutusta ja totesimme, ettei sillä ole vaikutusta ajokäyttäytymiseen, Nuutinen sanoo.

Leveäkaistateitä on kritisoitu myös siitä, että ne innostaisivat holtittomiin ohituksiin. Tiehallinnon tutkimukset eivät tue väitteitä, vaan kyseessä ovat yksittäiset tapaukset.

Leveäkaistateitä 120 kilometriä

Ruotsin mallin mukaan rakennetut leveäkaistatiet ovat Suomessa harvinaisia, sillä niitä on vain 120 kilometriä. Leveäkaistatien ajokaistat ovat 5,25-5,5 metriä leveät, joten kaistalle mahtuu kaksi henkilöautoa rinnakkain. Normaalin kaksikaistaisen tien kaistojen leveys on 3,5-3,75 metriä.

Uusin ja pisin leveäkaistatie on välillä Koskenkylä-Kouvola. Vuonna 2004 valmistunut tieosuus on 54 kilometriä pitkä.

Leveäkaistateitä on myös Kouvolan ja Lappeenrannan välillä, Turun lähellä sekä tieosuuksilla Koskenkylä-Loviisa ja Lahti-Uusikylä. Suomen ensimmäinen leveäkaistatie valmistui 1993 Oulun pohjoispuolelle.