Vihreät ja keskusta kiistelivät vesilakilausunnosta
Hallituskumppaneiden vihreiden ja keskustan välille leimahti tiistaina eduskunnassa kiista uuden vesilakiesityksen tulkinnasta. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) piti valtioneuvostolta yhteiskunnan kannalta tärkeästä vesitaloushankkeesta pyydettävää lausuntoa vain lausuntona muiden lausuntojen joukossa. Antti Rantakankaan (kesk.) mielestä ministeri vähätteli valtioneuvoston lausunnon merkitystä.

Hallituskumppaneiden vihreiden ja keskustan välille leimahti tiistaina eduskunnassa kiista uuden vesilakiesityksen tulkinnasta. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) piti valtioneuvostolta yhteiskunnan kannalta tärkeästä vesitaloushankkeesta pyydettävää lausuntoa vain lausuntona muiden lausuntojen joukossa. Antti Rantakankaan (kesk.) mielestä ministeri vähätteli valtioneuvoston lausunnon merkitystä.
Esimerkiksi allas- tai voimalaluvan antavalle viranomaiselle sälytetty velvollisuus pyytää valtioneuvoston lausuntoa tuli eduskunnan lähetekeskustelussa olleeseen vesilakiesitykseen keskustan vaatimuksesta. Braxin mukaan mikään lausunto ei ole juridisesti luvan päättäjää sitova.
-Yksikään lausunto ei kävele ehdottoman luvanmyöntämisesteen ylitse. Tämä on päivän selvää. Siltä osin ei ole mitään epäselvyyttä, Brax sanoi.
Keskusta haluaisi rakentaa vesivoimaa
Rantakangas totesi, että jos ministeri haluaa nollata valtioneuvoston kannan merkityksen, eduskunnan on selkeytettävä asiaa. Hänen mielestään yhteiskunnan kokonaisetua määriteltäessä olisi pohdittava, mitä vesivoiman rakentaminen merkitsee säätövoimana, puhtaana energialähteenä, vaikutuksina aluetalouteen, työllisyyteen ja tulvansuojeluun.
-Vesivoima on uusiutuva energialähde, jonka rakentamismahdollisuudet on syytä tulevaisuudessakin taata. Vesivoima on sekä päästötöntä että hajautettua kotimaista energiaa, ja se on erittäin käyttövarmaa ja kulutusvaihteluihin joustavasti sopeutuvaa, Rantakangas sanoi.
Rantakankaan mielestä seuraavissa hallitusneuvotteluissa olisi sovittava laista, jolla toteutettaisiin kaksi suurta Pohjois-Suomen vesivoimahanketta. Nykyinen vesilaki on estänyt Lappiin Pelkosenniemelle kaavaillun Vuotoksen ja Iijokeen Pohjois-Pohjanmaalle suunnitellun Kollajan allashankkeen toteuttamisen.
Pelkästään kepu-pykälä?
Vihreiden ja keskustan härnäämisen aloitti Susanna Huovinen (sd.) muistuttamalla, että ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) piti valtioneuvoston lausuntoa tärkeänä uutena avauksena. Hän huomautti, että pääministeri Matti Vanhanenkin (kesk.) totesi blogikirjoituksessaan, että luvissa arvioitaisiin muutakin kuin vain puhtaan alkuperäisen luonnon muuttumista.
-Miksi tähän esitykseen piti saada valtioneuvoston lausunto-oikeus mukaan? Mikä on sen merkitys, vai onko se pelkästään kepu-pykälä? Huovinen kysyi.
Annika Lapintien (vas.) mielestä jotkut hallituspuolueet yrittävät uudella lailla ja sen tulkinnoilla vääristää asiaa niin, että Vuotoksen allas pystytään rakentamaan korkeimman hallinto-oikeuden kielteisestä päätöksestä huolimatta.
Vihreä nukkuu yönsä makeasti
Marjo Matikainen-Kallström (kok.) vakuutti, ettei kyse ole Vuotos-Kollaja-laista. Kokoomuksessa on hänen mukaansa mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta puheenjohtaja Jyrki Kataisen (kok.) mielestä kaikkien uusiutuvien energialähdevaihtoehtojen on oltava pöydällä harkittavina.
-Voin vihreänä nukkua yöni makoisasti, sillä lausunto ei voi kävellä riippumattoman lupaviranomaisen yli ja viime kädessä kiistanalaiset hankkeet ratkaisisi tuomioistuin. Edustaja Rantakankaan unelmointi erillislaista on taas vaalipuheita, puolusti lakiesitystä Johanna Sumuvuori (vihr.)
Hannes Mannisen (kesk.) mielestä väite, että valtioneuvoston lausunnolla ei ole mitään merkitystä, on väärä. Jos valtioneuvosto pystyy osoittamaan sellaisia keinoja tai ehtoja, joilla voidaan vähentää luvan epäämisen perusteena olevia ympäristömuutoksia, hakemusta voitaisiin kehittää täyttämään lain vaatimukset paremmin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vihreät ja keskusta kiistelivät vesilakilausunnosta”