Kyselyllä haluttiin selvittää julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutusta arkkitehtipalveluihin sekä kokemuksia ja mielipiteitä lainsäädännön toimivuudesta. Suomalaisista arkkitehtitoimistoista kyselyyn vastasi 66, mikä muodosti kyselyn varsinaisen otoksen. Lisäksi vastauksia saatiin muista Pohjoismaista 20 ja suomalaisilta tilaajilta kymmenkunta, mutta vähäisen määrän vuoksi tätä vastausjoukkoa voidaan pitää vain suuntaa-antavana.
Lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista toimistoista on valittanut hankintailmoituksista tai -päätöksistä markkinaoikeuteen. Atl:n tietoon tulee vuosittain runsaasti tapauksia, joissa hankintayksiköt ovat valinneet toteuttajat yksinomaan halvimman hinnan perusteella laatuarvioinnista piittaamatta. ”Yhä useammat toimistot ovatkin tilanteeseen turhautuneena siirtymässä hankkimaan työnsä muuta kautta”, Atl:n toiminnanjohtaja Vesa Juola sanoo.
Suomalaisissa arkkitehtitoimistoissa yleisin suunnittelutöiden hankintatapa on tarjous rajoitetussa menettelyssä. Siihen osallistuu 48 prosenttia vastanneista toimistoista. Arkkitehtitoimistot ilmoittavat kuitenkin haluavansa hankkia suunnittelutöitä nykyistä enemmän neuvottelumenettelyn ja suorahankinnan sekä suunnittelukilpailujen kautta.
Hinta määrää, laadun kustannuksella
Selkeästi eniten vastaajien kommentteja kirvoitti julkisten hankintojen hintakilpailu. Kokonaistaloudellisuuden arviointi vesittyy usein hinnaltaan halvimman tarjouksen valintaan. Laatua mitataan julkisissa hankinnoissa usein vain referenssien ja henkilöstön määrällä. Laatupisteiden hajonta on pientä, jolloin hintapisteet ratkaisevat kilpailun.
Myös kyselyyn vastanneista tilaajista valtaosa piti julkista menettelyä byrokraattisena, jäykkänä ja aikaa vievänä. Se kasvattaa kustannuksia niin tilaaja- kuin tuottajapuolella. Vastausten perusteella myös tilaajakunnassa tunnistetaan laatuarvioinnin hankaluudet julkisessa menettelyssä.
Pienet toimistot tippuvat kelkasta
Toisena ongelmakohtana erottuivat referenssivaatimusten syrjivyys. Julkisissa hankinnoissa käytettävää kolmen vuoden ikäraja referensseissä on liian tiukka, sillä yksittäinen hanke kestää monesti yli kolme vuotta. Pienen toimiston voi olla mahdotonta päästä edes tarjoamaan, koska referenssejä kertyy hitaasti.
Referenssivaatimukset ovat viime vuosina tiukentuneet myös siten, että tarjoajalta edellytetään useita tietyn tyyppisiä referenssejä, jolloin toimeksiannot kasautuvat kapea-alaisille spesialisteille. Vapaat markkinat näyttäytyvät varsinkin pienille toimistoille julkisia hankintoja houkuttelevampana vaihtoehtona.
Hankintalaille alun perin asetetut tavoitteet ovat vastaajien mielestä toteutuneet melko heikosti: hankintalaki on pikemminkin vaikeuttanut kuin helpottanut uusien toimijoiden markkinoille pääsyä. Julkisten palvelujen laadun parantumisen ja julkisten varojen käytön tehostumisen ei kyselyn perusteella katsota toteutuneen lainkaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Julkisten hankintojen hintakilpailu turhauttaa arkkitehtitoimistoja”