Ennusteen mukaan Helsingin seudun liikenneruuhkat pahenevat vasta 2035

Tällä hetkellä autot joutuvat matelemaan tavallisena arkipäivänä noin 35 tiekilometrillä pääkaupunkiseudulla, laskee Helsingin seudun liikenne (HSL). Pullonkauloja ovat etenkin kehätiet ja liittymät.

Kymmenen vuoden päästä säännöllisiä ruuhkia on ennusteen mukaan runsaalla 40 tiekilometrillä, minkä ei vielä katsota aiheuttavan pahoja ongelmia.

”Mielestäni vuoteen 2020 ei ole tarvetta ruuhkamaksulle”, sanoo liikennejärjestelmäosaston johtaja Suoma Sihto HSL:stä.

Hänen mukaansa liikenteen sujuvuus paranee riittävästi myös hyvän joukkoliikenteen avulla ja kohentamalla tieverkkoa.

HSL:n ennusteissa ruuhkamaksusta olisi merkittävää hyötyä vasta parinkymmenen vuoden päästä, sillä vuoteen 2035 mennessä ruuhkat pahenevat kunnolla. Tällöin jonoja kertyy jo noin 70 tiekilometrille.

Auto jää pihaan parin euron maksun takia

Liikenne- ja viestintäministeriö tekee ruuhkamaksusta parhaillaan jatkoselvitystä, jonka on määrä valmistua joulukuussa. Selvityksen pohjana on laaja Helsingin seutua koskeva liikennesuunnitelma, jota HSL valmistelee.

”Perimmäinen kysymys on, kuinka paljon ruuhkaa olemme valmiita hyväksymään. Onko ok, että siellä vähän seistään aamulla?” pohtii ylitarkastaja Suvi Anttila liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Hän korostaa, että ruuhkamaksu on erittäin tehokas keino poistaa jonoja. ”Kansainvälisten kokemusten mukaan euron parin maksulla ratin takaa siirrytään joukkoliikenteen käyttäjäksi.”

Tärkeä peruste ruuhkamaksulle on myös ilmasto: kun yksityisautoilu vähenee tai ei lisäänny, päästöt pysyvät aisoissa. Kolmas syy on raha. ”Joissakin maissa tietullit tai ruuhkamaksu on otettu rahoituksen keräämiseksi”, Suoma Sihto sanoo.

Selvityksen lähtökohtana on, että maksulla rahoitettaisiin Helsingin seudun liikennehankkeita, esimerkiksi maan alla kulkevaa Pisara-rataa.

”Jos siihen löytyisi rahoitus jostain tällaisesta kuin ruuhkamaksu, niin se varmaan saataisiin aikaisemmin valmiiksi, Anttila arvioi.

Vuosien projekti

Vaikka päätös ruuhkamaksusta saataisiin aikaan jo ensi vuonna, kestää vuosia ennen kuin maksua alettaisiin periä. Aikaa kuuluu muun muassa ruuhkamaksun vaatimien lakien laatimiseen.

”Göteborg on ottamassa ruuhkamaksuja käyttöön vuonna 2013, ja siellä päätös asiasta tehtiin viime vuonna. Neljä vuotta menee, vaikka heillä on jo lainsäädäntö olemassa”, Anttila vertaa.

Ministeriön selvityksen perustana on malli, jossa ruuhkamaksu perittäisiin ajomatkan mukaan. Siinä satelliitin avulla seurataan, kuinka monta kilometriä auto ajaa tietyllä alueella tiettyyn aikaan. Lasku tulee kotiin.

Anttilan mukaan satelliittitekniikkaan perustuvaa ruuhkamaksua ei ole vielä missään.
”Emme ole sulkeneet pois, ettei voisi aloittaa jollakin yksinkertaisella mallilla. Että olisi tällainen ohitusportti. Kun ajat porttien alitse, saat tietyn suuruisen maksun.”

Ministeriön tulevaisuuskatsauksessa yhdeksi vaihtoehdoksi esitetään myös kilometripohjaista tiemaksua, jota kerättäisiin koko maassa.