Helsinki kaavailee maalämmön tekemistä luvanvaraiseksi

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että syvien porareikien ja keruuputkistojen tekeminen muutettaisiin luvanvaraiseksi. Porareikien tekemistä halutaan rajoittaa tietyillä alueilla, jotta kaupungin maanalaista kalliotilaa voidaan hyödyntää rakentamisessa myös tulevaisuudessa ja jotta tärkeät pohjavesialueet eivät pilaannu. Käytännössä esitys merkitsisi sitä, että maalämmön hankkiminen vaikeutuisi tietyillä alueilla.

Helsingissä maanalaisten tilojen kysyntä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Samalla rakentamisen ohjauksen tarve on merkittävästi lisääntynyt, sillä kerran rakennetun kalliotilan käyttötarkoituksen muuttaminen on hankalaa. Poraamisen luvanvaraistaminen on tärkeää myös siksi, että syvien porareikien tekeminen on riskialtista ja voi johtaa onnettomuuksiin.

Ehdotuksen mukaan porareikiä ei saisi tehdä alueille, joilla on tai joille on suunniteltu maanalaisia tiloja. Kielto koskisi lisäksi Helsingissä noin 40 muuta aluetta, jotka sopivat hyvin maanalaiseen rakentamiseen. Porareikiä ei saisi myöskään tehdä tärkeille pohjavesialueille, raakavesitunnelien läheisyyteen, yleisille alueille eikä vesialueille. Rajoitukset poraamisessa edellyttävät erityisesti yksityisten omistamien alueiden osalta ympäristöministeriön valmistelemia lakimuutoksia.

Ehdotuksen perusteena on kiinteistöviraston maa- ja vesilämpötyöryhmän raportti. Lähtökohtana ei ole ollut maalämmön hyödyntämisen rajoittaminen, vaikka luvanvaraistaminen vaikuttaisi tietyillä alueilla myös siihen. Raportista poiketen kiinteistölautakunta ei esitä, että porareikien tekeminen kiellettäisiin kokonaan kantakaupungissa tai kaukolämpöverkon kattavuusalueella.

Maanalaista rakentamista on hyödynnetty Helsingissä 1960-luvulta lähtien ja Helsinki on merkittävä maanalaisen tilan hyödyntäjä myös kansainvälisesti. Kaupungissa on tällä hetkellä yli 400 maanalaista tilaa, joista noin 200 kilometriä on vesi- ja energiahuollon tunneleita. Lisäksi maan alla on muun muassa väestönsuojelu-, pysäköinti- ja varastotiloja sekä liikennetunneleita.

Helsingissä astui juuri marraskuun alusta voimaan uusi rakennusjärjestys, joka toi lievennyksiä rakentamisen luvanvaraisuuteen. Tällaisia helpotuksia tuli esimerkiksi aidan tai jätesuojan rakentamiseen, joita voi toteuttaa ilman toimenpidelupaa nyt entistä useammin. Muutoksia tuli myös muun muassa pykäliin, jotka koskevat hulevesien käsittelyä, osoitemerkintöjä ja tontin polkupyöräpaikkoja.