Tuotannon hallinta on johtamiskysymys, mistä näyttönä SRV:llä on Kampin keskuksesta asti yhdessä toimineen kaksikon, projektipäällikkö Markku Muhosen ja vastaavan mestarin Jukka Nikkolan oppikirjamainen toteutus. Yleisjärjestys, siisteys ja pölynhallinta on heillä totutusti huipputasoa.
Mallinnusta on käytetty Musiikkitalon työmaalla erinomaisesti hyväksi. Ilman sitä monimutkainen hanke ei olisi pysynyt aikataulussa.
Raati antoi myös kaksi tunnustuspalkintoa. Vuoden korjaustyömaaksi valittiin Peabin perustajaurakoima Neitsytpolun asuntosaneeraushanke Helsingissä. Hankkeessa raatiin teki vaikutuksen työmaan sympaattinen johtajaote. Peab on uusi tulokas työmaakilpailussa. Se on poistanut samalla tavalla ennakkoluuloja ulkomaisen työvoiman käytöstä kuin SRV aikoinaan projektinjohtourakoinnista. Talotekniikka on tässä asuntokohteessa poikkeuksellisen korkeatasoista.
Vuoden infratyömaaksi valittiin YIT:n urakoima Kehä I:n liikennetunnelihanke Espoon Vallikalliossa. Työmaalla on panostettu erityisesti liikenneturvallisuutta ohjaavan telematiikan saamiseen käyttökuntoon simulointien avulla, sillä tämä on ollut parin muun ison liikennetunnelihankkeen käyttöönoton suurin ongelma. Työmaa valmistuu puoli vuotta etuajassa.
Rakennuslehti on palkinnut vuoden parhaan työmaan vuodesta 1986 lähtien. Tärkeimpiä valintakriteerejä ovat aikataulu-, kustannus- ja laatutavoitteisiin pääsy, työturvallisuus, työmaan vaativuus, johtaminen ja työmaalla tehty, koko alaa eteenpäin vievä kehitystyö.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Musiikkitalo on Suomen paras työmaa”
Onnittelut SRV:lle ja Senaatille. Pari vuotta sitten yksikään iso rakentaja ei halunnut edes tarjota Musiikkitaloa, koska sitä pidettiin varmana riskipesäkkeenä, joka ei tuottaisi rakentajalle muuta kuin harmia. Odotuksiin nähden rakentamisessa on onnistuttu erinomaisesti. Samaan aikaan Musiikkitalon kanssa aloitettiin rakentamaan Hampuriin musiikkitaloa. Se valmistuu ehkä 2013 ja kustannuksetkin ovat tuplaantunet. Samoin kävi Kööpenhaminassa ja Islannissa ei ole tietoa valmistuuko talo ikinä. Ansiota ei voi yksin pistää SRV:n piikkiin, vaan myös Senaatti osoitti jämäkkyyttä ja vaati alusta alkaen, että rakentamista ei aloiteta vaateiden pinon kasvattamisella vaan ihan muulla. Nyt kaikkien on helppo hymyillä, kun loppu häämöttää.
YLE Uutiset 30.4.2010:
Helsinkiin rakennettavan Musiikkitalon kokonaisbudjetti on ylittymässä 20 miljoonalla eurolla. Musiikkitalon budjetti nousee näin 160 miljoonaan euroon. Yleisradio maksaa Musiikkitalon rakentamisesta 26 prosenttia.
Jo harjakorkeuteen ennättäneen Musiikkitalon kustannukset paisuvat, vaikka suhdanteet ovat olleet rakentamisen kannalta erinomaiset.
Musiikkitalon budjetti jakautuu rakentamis- ja suunnittelukustannuksiin. Nyt molemmat uhkaavat ylittää alkuperäisen tavoitteensa 10 miljoonalla eurolla.
Rakentamispuolella tavoitebudjetin ylittymiseen osattiin varautua, sillä Musiikkitalo toteutetaan niin sanotussa avoimessa urakkamuodossa, kertoo Musiikkitalon hallituksen puheenjohtaja Juha Lemström.
– Jo alussa tiesimme, että mitään sitovaa urakkatarjousta tai sitovaa suunnitelmaa Musiikkitalon enimmäislaskusta ei ole. Kuten nimikin sanoo, tavoitehintaurakan idea on, että pyritään tiettyyn tavoitteeseen.
Missä on v:n 2008 laman vaikutus
Musiikkitalon kustannukset ovat sekä laskeneet että kasvaneet. Suunnitteluratkaisuja kehittämällä kustannuksia on pystytty puristamaan reilusti alle tuon 160 miljoonan euron. Karsinnat ovat kohdistuneet tiloihin, jotka eivät ole yleisön näkyvissä. Niissäkään ei toki voi tinkiä mahdottomasti, sillä jokaisella laulajalla pitää olla äänieristetty pukeutumistila, koska siellä samalla avataan ääntä.
Samaan aikaan on kuitenkin otettu huomioon käyttäjien ajan myötä kasvanut tieto siitä, mitä he Musiikkitalolta haluavat. Jos heillä on ollut halua maksaa näistä lisäyksistä ja muutoksista, niin miksi rakentaja ei olisi ottanut niitä huomioon? Käyttäjiä vartenhan tuota taloa tehdään. Yleisötiloissa on pidetty tärkeänä, että suomalaisuus näkyy. Siksi ranskalainen tammi sai väistyä suomalaisen koivun tieltä ja kiinalainen kivi suomalaisen graniitin tieltä. Nämä muutokset pystyttiin tekemään ilman isoja kustannusvaikutuksia.
PIdemmän päälle on sama maksaako talo 160 vai 180 miljoonaa euroa. Jos neliöhinta Suomen ykköspaikalla on 4500 euroa, niin onko se kallis? Jos tuolle tontille olisi rakennettu asuntoja veikkaisin, että hinta olisi ollut jopa tuplasti korkeampi.
Kun Rakennustekniikka -lehdessä on lueteltuna noita voittajia, niin kolumnit kummastuttavat
– toisaalta päätoimittaja pitää kilpailutuksia hyvinä ja julistaa parempaa arvostusta, palkkausta ymv. kaikille rakennusalaln toimijoille
– toisaalta nimimerkki harjakainen (siis vastuun tästäkin kantaa päätoimittaja!) teilaa rakentajat sekä ihmisinä että työntekijöitä
Kumpaakohan mieltä Rakennustekniikka nyt sitten mahtaa olla?
Vai olisiko sittenkin niin, että rakennusalalta löytyy lähes koko ihmiselon kirjo, myös sosiaalisia, innovatiivisia ja ahkeria toimijoita ja toisaalta; no jääkööt yksilöimättä?
Siis onnittelut SRV:lle!
Kiinalainen kivi ja joo…. Ainakin työntekijöistä 70% ulkomaalaisia! Eräskin urakoitsija tuo virosta miehet laskutöihin 25e/h ja maksaa siitä poikien majoituksen ja päivärahat… Hyvä meininki vuoden työmaalla!
Niimpä näyttäisi toimivan, mutta edunvalvonnan aika on ohi Rakennusliitossa,siellä politikoidaan irti politiikasta?