Rakennusalan työtyytyväisyys on Suomessa selvästi alempi kuin Ruotsissa
Tutkimusyritys EPSI Ratingin työntekijätyytyväisyyttä mittaavan tutkimuksen mukaan rakennusalan yleinen työtyytyväisyys jää eri toimialojen välisessä vertailussa hieman keskiarvon alapuolelle. Tutkimusyhtiö on tutkinut työtyytyväisyyttä myös Ruotsissa, ja rakennusalalla ruotsalaiset ovat selvästi tyytyväisempiä työhönsä kuin suomalaiset.
Tutkimusyritys EPSI Ratingin työntekijätyytyväisyyttä mittaavan tutkimuksen mukaan rakennusalan yleinen työtyytyväisyys jää eri toimialojen välisessä vertailussa hieman keskiarvon alapuolelle. Tutkimusyhtiö on tutkinut työtyytyväisyyttä myös Ruotsissa, ja rakennusalalla ruotsalaiset ovat selvästi tyytyväisempiä työhönsä kuin suomalaiset.
Keskimäärin työntekijät Suomessa antavat työtilanteelleen arvosanan 72,1. Tämä tarkoittaa, että he suhtautuvat työhönsä neutraalisti. Rakentamisen työntekijätyytyväisyys saa arvosanan 71,3. Ero Ruotsiin on selvä, sillä ruotsalaisten rakennusalan työntekijöiden tyytyväisyys työhönsä saa arvosanan 74,7. Eron merkittävyyttä korostaa se, että Ruotsissa rakennusala pitää eri aloista ykkössijaa työtyytyväisyydessä ja lisäksi kaikkien alojen keskimääräinen työtyytyväisyys (70,0) on länsinaapurissa huonompi kuin Suomessa.
Suomessa paras (76,7) työtyytyväisyys löytyy alkutuotannon työntekijöiden parista. EPSI Ratingin asteikko on kolmiosainen: 0-60 on huono/erittäin huono, 60-75 on neutraali ja 75-100 on hyvä/erittäin hyvä.
Työtyytyväisyys kasvaa iän mukana
Yleisesti ottaen suomalaisten tyytyväisyys työhönsä nousee iän mukana. Nuorimpien ja iäkkäimpien välillä vaihtelua on jopa 6,5 indeksiyksikköä, mikä on huomattava ero. EPSI Ratingin asteikon mukaan yli 55-vuotiaiden ikäluokka on ainoa, joka viihtyy työssään hyvin/erittäin hyvin.
Vajaat 60 prosenttia vanhimmasta ikäluokasta on hyvin tai erittäin tyytyväisiä työhönsä ja reilut 10 prosenttia on tyytymättömiä. Erotusta on siis liki 50 prosenttiyksikköä. Myös nuorimmassa alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä hyvin tai erittäin tyytyväisiä työhönsä on selvästi enemmän kuin huonosti tai erittäin huonosti työssään viihtyviä, mutta erotusta näiden välillä on ainoastaan reilut 20 prosenttiyksikköä. Ero vanhimpaan ikäryhmään on siis huomattava.
Tutkimus osoitti myös, että naiset ovat miehiä tyytyväisempiä työhönsä. Tämä näkyy alla olevasta taulukosta. Siinä missä naisten tyytyväisyys työhönsä sai keskimäärin arvosanan 73,4, miesten työtyytyväisyys ylsi arvosanaan 70,9.
Osittain naisten ja miesten välinen ero johtuu siitä, että tyytyväisemmät toimialat ovat naisvaltaisempia (esim. terveyshuolto ja koulutus) ja tyytymättömämmät ovat miesvaltaisempia (esim. teollisuus). Toisaalta tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että naiset ovat miehiä tyytyväisempiä miltei joka toimialalla.
Isompi palkka lisää tyytyväisyyttä
Tutkimuksen tulokset kertovat, että organisatorisilla tekijöillä on suurin vaikutus työntekijätyytyväisyyteen. Työntekijöille on tärkeätä, että he pääsevät vaikuttamaan työtehtäviensä toteuttamistapoihin, että työntekijän osaamista hyödynnetään. Toisin sanoen, jos työntekijöiden mielipiteitä ja osaamista arvostettaisiin enemmän, nousisi työntekijätyytyväisyys huomattavasti. Lähimmällä esimiehellä on suuri vaikutus viihtymiseen työpaikalla. Työolosuhteilla on puolestaan yllättävän pieni vaikutus.
Sanotaan, ettei raha tee onnelliseksi. Mutta myös se on oleellinen tekijä työntekijätyytyväisyyttä mitattaessa. Tutkimuksen mukaan näyttää nimittäin siltä, että mitä enemmän ihmiset ansaitsevat, sitä tyytyväisempiä he ovat. Huomattavin ero on pienimmän ja toiseksi pienimmän luokan välillä – muuten tyytyväisyys nousee aika tasaisesti luokittain. Työntekijöille on tärkeätä, että palkka vastaa työpanosta.
EPSI Rating haastatteli satunnaisesti 3 000 työssäkäyvää suomalaista touko-kesäkuun aikana. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun EPSI Rating tutki työtyytyväisyyttä Suomessa. Yhtiö on tehnyt vastaava tutkimusta Ruotsissa vuodesta 2007.
Tutkimusraportti löytyy kokonaisuudessaan tästä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Rakennusalan työtyytyväisyys on Suomessa selvästi alempi kuin Ruotsissa”
Ihmekkö tuo on, kun joutuu tekemään alihankintaketjussa, joissa kukaan ei ota vastuuta ikinä mistään ja kireissä urakoissa surkeampaa jälkeä kuin ikinä itse huolisi ja kilpailemaan harmaan talouden kanssa, jolle kukaan ei voi näköjään yhtään mitään. Siinä on rehellinen rakentaja kovilla ja joutuu eräänkin kyyneleen vierittämään perjantaipulloa tyhjentäessään.
Mistähän moinen ero rakennusalan työtyytyväisyydessä Suomen ja Ruotsin välillä johtuu? Täällähän toimii kuitenkin useita isoja ruotsalaisia firmojakin. Olisivatko liksat Ruotsissa paremmat tai annetaanko siellä työntekijöille enemmän vaikutusmahdollisuuksia omassa työssään?
Olisiko jollain Ruotsista omakohtaisia kokemuksia, joita voisi jakaa? Olisi mielenkiintoista tietää, mikä nimenomaan rakennusalalla aiheuttaa näin suuren eron Suomen ja Ruotsin välillä, kun kuitenkin muuten länsinaapurissa tuo työtyytyväisyys näyttää olevan Suomea huonompi.
Tähän ei olisi tarvittu edes tutkimusta. Ruotsissa gryndirakentaminen on erittäin vähäistä Suomeen verrattuna. Svedulla on yhtiömuotoisessa rakentamisessa käytössä pääosin eräänlainen puolikunnallinen malli.
Suomeen on pesinyt asunnon ostajien keskusteen pieni, mutta erittäin ikävä vähemmistö. Tämä pieni porukka on päättynyt jo ennen muuttamista vaatia hyvityksiä jostain ja vaatimuksiaan vauhdittaakseen yrittävät manipuloida koko yhtiön. Useassa isossa rakennusliikkeessä ja rakennuttajalla töissä olleena voin vakuttaa, että ainakaan merkittävät rakennusliikkeet eivät tahallaan yritä kusettaa asiakasta, vaan laadun eteen tehdään tosissaan töitä. Virhetiä saattuu kaikille, myös rakentajille, se on inhimillinen asia, joka ei muuksi muutu. Kukapa ei olisi saanut vakuutusyhtiötä väärin tehtyä laskua. Asia täytyy oikaista, mutta itse en todellakaan lähde soittamaan tai meilaamaan vakuutusyhtön toimistusjohtajaa myöten ja vittuilemaan asiasta. Näin kuitenkin osa asunnon ostajista tekee. Ehkä siinä on hyvä paikka päteä, kun muuten menee huonosti, muija ei anna ja lapset vetää ärrän takana keppanaa.
Hah…Rakennusliiton ”tilaama” tutkimus jotta saadaan eväät seuraaviin proletariaatin palkkaneuvotteluihin…