Kokeile kuukausi maksutta

Puuala nauttii hallitusten luottamusta

1990-luvun alusta lähtien kaikki hallitukset ovat halunneet edistää puurakentamista. Niin nykyinenkin, mistä metsäteollisuus kiittää. Uudessa hallitusohjelmassa on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla uusi metsäalan strateginen ohjelma, jonka tavoitteena on jalostusasteen nostaminen, puun käytön ja puurakentamisen lisääminen ja uuden yritystoiminnan luominen uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta.

1990-luvun alusta lähtien kaikki hallitukset ovat halunneet edistää puurakentamista. Niin nykyinenkin, mistä metsäteollisuus kiittää. Uudessa hallitusohjelmassa on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla uusi metsäalan strateginen ohjelma, jonka tavoitteena on jalostusasteen nostaminen, puun käytön ja puurakentamisen lisääminen ja uuden yritystoiminnan luominen uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta.

image

Maa- ja metsätalousministeriön tehtävä on käynnistää valtakunnallinen puurakentamisohjelma ja edistää puurakentamista EU:ssa. Ministeriön elokuussa tekemän asetusluonnoksen mukaan lypsykarjarakennuksen uudisrakentamisessa runko- ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, ellei ole erityisen painavia syitä muun materiaalin käyttämiseen.

Ympäristöministeriössä edistetään puurakentamista ja rakentamisen energiatehokkuuden laskennassa elinkaarilaskentaa, joka ottaa huomioon rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksen.  Ympäristövaikutuksiltaan, kuten hiilijalanjäljeltään edullisimpien vaihtoehtojen suosiminen otetaan julkisten rakennushankkeiden periaatteeksi ja näiden vaihtoehtojen edistämistä julkisesti tuetussa asuntotuotannossa selvitetään. Käytännössä kirjaus tarkoittaa puun suosimista.

”Tässä kohtaa on poliitikkojen kiittämisen paikka”, sanoi StoraEnson puuliiketoiminnan johtaja Hannu Kasurinen tehtaan avajaistilaisuudessa Pälkäneellä.

”Harvoin on nähty näin yksimielistä tukea jollekin toimialalle. Rakennusmääräysten uusiminen oli tervetullutta ja päättäjien kylmäpäisyys tässä oli arvokasta, vaikka betoniteollisuuden lobbaus tätä vastaan olikin vahvaa”, muistaa Kasurinen. ”Pälkäneen tehtaan uuden linjan investointi olivat seurausta siitä, että yhteiskunnan tuki toimialalle on ollut vahvaa.”

Hän kehottaa puualan toimijoita yhteistyöhön. ”Kun on tarjouskilpailu meneillään, on parempi että siinä pärjää joku suomalainen puualan yritys betonivaihtoehdolle.”  

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Puuala nauttii hallitusten luottamusta”

  1. Hallitukset ovat nyt jo kymmenen vuotta tukeneet puurakentamista, ja mitkä ovat tulokset. Puurakentamisen kannalta aika heikot. Yksi syy tähän on se, että tuki valuu aina hintoihin. Tässä tapauksessa puun hintaa on kysynnän romahduksesta huolimatta pidetty keinotekoisen ylhäällä jakelemalla tukia puurakentamiseen ja puun polttamiseen. Jopa Espanjassa ja Italiassa olisi sahatavaran hinnan perusteelle paremmat mahdollisuudet puurakentamiselle.

    Metsänomistajat lyhytnäköisesti kiittävät hallitusta, mutta jos puun hinta saataisiin eurooppalaiselle tasolle, niin silloin puurakentamisen kilpailukyky kohenisi olennaisesti. Nyt puurakentaminen kärsii ylikalliista materiaalista

    Eli tiivistettynä puurakentamisen edistäjät ja tukijat ovat tehneet itse asiassa puurakentamiselle karhunpalveluksen. Markkinaehtoista tietä edeten olisi ehkä syntynyt kilpailukykyisempi puurakentamisteolllisuus ja puuta virtaisi markkinoille eikä jäisi metsään lahoamaan ja kasvihuonepäästöjä pössyttelemään.

  2. OIkea materiaali oikeaan paikkaan.

    Puun käytön edistäminen on luonnollisesti tervettä hallitustoimintaa vihreän kullan maassa. Valtaosa Suomen pientalo- ja vapaa-ajanrakentamisesta onkin puurunkoihin perustuvaa. Myös sisustusmateriaalina puuta käytetään valtavasti esim. lattiapinnoitteissa. Näissä käyttötarkoituksissa puu on osoittanut kilpailukykynsä ja hyvät ominaisuutensa.

    Betonilla ja teräksellä on molemmilla omat vahvuutensa. Teräksellä saadaan tehokkaita hoikkia rakenteita ja betoni on turvallinen, pitkäikäinen ja edullinen rakennusmateriaali.

    Eri materiaalien ympäristökuormituksia vertailtaessa tulee pureutua rakennuksen koko elinkaaren aikaiseen jalanjälkeen – hiilisellaiseen.

    Lisätkäämme puun käyttöä sille parhaiten soveltuvissa kohteissa niin rakentamisessa kuin muussakin käytössä 🙂

  3. Ottamatta kantaa sen kummemmin puun kuin betoninkaan puolesta hämmästyttää hiukan artikkeliin lainatun johtajan verta nenästä kaivava asenne. Tyylipisteitä ei liikaa ropise jos lähdetään kiittelemään julkisesti omaa onnistunutta lobbaustyötä ja tehdään se vielä räikeästi materiaalien vastakkainasettelun keinoin – tavalla, josta jo luulin molempien osapuolten osanneen luopua. Jos ei muuta niin tällaisilla lausunnoilla asetetaan kyseenalaiseksi lainsäätäjien näennäinenkin itsemääräämisoikeus. Juridisesti kaikkein arveluttavin kuitenkin on artikkelin viimeinen lainaus puualan toimijoiden yhteistyöstä tarjouskilpailuissa. Euroopan kilpailulainsäädäntöä hiukankin tuntevan korvaan kuulostaa suorastaan vaaralliselta puheelta ja toivoa sopii, että lainaus oli virheellinen.

    1. Juttu on tiivistelmä Kasurisen hyvin pitkästä puheesta. Siksi myös sitaatteja on hieman tiivistetty, kuten toimittajat usein joutuvat tekemään.

      Tarkka lainaus on: ”Kannatan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, koska vahvuutemme tulee myös siitä, että esiinnymme yhdessä toimialana. Kun on tarjouskilpailu meneillään, on parempi, että siinä pärjää joku suomalainen puualan yritys betonivaihtoehdolle.”

  4. Milloin VTT, TKK:n ao. laboratorio tai joku muu varteenotettava puolueeton taho voisi laskea julkaistavaksi hiilijalanjälki/ elinkaari – laskeman eri rakennusmateriaaleille ?, ettei tarvisisi aina arvuutella mikä on paras vaihtoehto kestävän kehityksen kannalta. Tällä hetkellä tuntuu poliitikoilla ja eri lobbaus tahoilla olevan omat intressit omien etupiiriensä rakennusmateriaalien korostamiseksi ”vihreimpänä”.

  5. Vaalea puu kavahtaa värikkäitä kilpakumppaneitaan!

    Värikäs ja monimuotoinen betoni nähdään pelottavassa valossa ylivertaisine turvallisuus-, pitkäikäisyys-, kustannustehokkuus-, arvonsa säilyttävyys-, huoltovapaus- ja nopeusominaisuuksineen.

    Siis evätkäämme yhdessä tämän oivallisen materiaalin käyttö väkivaltaisin määräys- ja asetusperustein.

    Ja hallitus peesaa – rakennusrasismia parhaimmillaan!

    Eikö maksajan tulisi saada valita rakennusmateriaali vapaasti, oli kyseessä sitten maatalouden tuotantorakennus, oma koti tai tila työn tekemiseen?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat