Rakentaja tienaa parhaiten Norjassa

Norjassa rakennusalan ammattimiehen keskituntiansio (sosiaalikuluineen) oli kesäkuussa 54 euroa. Nousua helmikuusta oli 4,5 prosenttia. Hollannissa ja Ruotsissa tuntipalkat ovat 42-43 euroa. Euron kriisimaissa Italiassa ja Irlannissa lama ei ole suuremmin leikannut palkkoja vaan ne ovat edelleen 34 euron luokkaa niillä harvoilla, joiden työpaikat ovat säilyneet. Vakaan rakentamisen maissa Saksassa ja Ranskassa ylletään noin 32 euroon.

Suomessa palkkataso (30,71 euroa) on vain hieman parempi kuin Irlannin ohella kovimpaan rakentamisen lamaan ajautuneessa Espanjassa. Iso-Britanniassa rakentamisen palkkataso on itäeurooppalaisella tasolla alle 16 euron tunnilta ehkä pitkälti siitä syystä, että myös työmiehet tulevat idästä. Kuuluisa puolalainen putkimies tienaa kotimaassaan nyt reilut 11 euroa tunnilta eli ainakaan Isoon-Britanniaan ei kohta enää kannata lähteä parempien ansioiden toivossa.

Luvut ovat suuntaa antavia, koska sosiaali- ja vakuutuskustannusten osuus vaihtelee maittain. Luvut eivät myöskään kerro harmaan työvoiman osuudesta.

Eniten palkat ovat tänä vuonna nousseet Ruotsissa (11 prosenttia) ja Italiassa (8 prosenttia).  Vaikka rakennusmiehille maksetaan Ruotsissa selvästi kovempaa palkkaa kuin Suomessa, on ruotsalainen asuntorakentaminen selvästi Suomea edullisempaa. Sen sijaan Norjassa korkea kustannustaso näkyy Euroopan kalleimpina asuntoina.

Pohjoismaat ovat toistaiseksi lähes välttäneet Euroopan asuntokuplan puhkeamisen ja velkakriisin vaikutukset, päinvastoin halpa korko on kannustanut asuntorakentamista ja esimerkiksi Suomessa kustannustaso on palannut 2008 kevään huipputasolle. Palkkoja tämä ei kuitenkaan koske, sillä toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa, Suomessa keskituntiansiot eivät ole seuranneet rakentamisen kasvua.

Meillä ulkomainen työvoima on tehokkaasti jarruttanut palkkakustannusten nousua. Suomalaisilla rakennustyömailla on jo noin 30 000 ulkomaista työmiestä. Pääkaupunkiseudulla valtaosa julkisivu-, katto- ja korjausurakoista on virolaisten urakoitsijoiden hallussa, lisäksi suomalaiset urakoitsijat käyttävät runsaasti baltialaisia, puolalaisia ja venäläisiä työntekijöitä, mikä näkyy rakennustyömaiden keskituntiansioissa.

Vaikka Iso-Britannia ei kuulu euroalueeseen, on talouden säästökuuri ollut siellä lähes yhtä kova kuin varsinaisissa kriisimaissa. Näkymät Lontoon osalta ovat paremmat kuin muualla maassa, mutta alkuvuoden optimismista ei enää ole jäljellä juuri mitään. Pääkaupungissa markkinoita vauhdittavat useat toimistotornihankkeet ja olympialaiset, mutta alalle keskeinen asuntotuotanto on vaikeuksissa.

Kesäkuun lopussa solmittu uusi työehtosopimus nostaa Isossa-Britanniassa tuntipalkkoja 1,5 prosenttia syyskuusta lähtien, mutta kiristyvän kilpailun takia rakennustyömailla nousua tuskin tullaan näkemään. Ammattiliittojen mukaan laaja työttömyys ja Itä-Euroopasta tulleet rakennustyöläiset ovat suurimmat syyt siihen, että tuntipalkat pysyvät alhaisina. Kriisin alettua kuviteltiin, että ulkomainen työvoima on suhdannepuskuri, joka poistuu maasta aikojen heiketessä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, kun kriisi iski Puolaa lukuun ottamatta myös tulijoiden kotimaihin.

Lue lisää torstaina ilmestyneestä Rakennuslehdestä paljonko rakentaminen maksaa eri Euroopan maissa ja missä maassa esimerkiksi puurakentaminen on suhteellisesti kalleinta.