Kokeile kuukausi maksutta

Muuttoliike tuottaa asuinalueiden etnistä eriytymistä pk-seudulla

Pääkaupunkiseutu on eriytynyt 2000-luvulla aikaisempaa selkeämmin kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden asuttamiin kaupunginosiin. Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten muuttoliikkeessä ovat tuottaneet alueellisten erojen kasvua. Näin toteaa Katja Vilkama, joka väittelee filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa kaupunkimaantieteen alalta 25. marraskuuta. Tutkimus osoittaa eriytymisen edenneen tavalla, joka on kansainvälisestä kehityksestä tuttu. Pikku-Italiat meiltä kuitenkin puuttuvat.

Pääkaupunkiseutu on eriytynyt 2000-luvulla aikaisempaa selkeämmin kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden asuttamiin kaupunginosiin. Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten muuttoliikkeessä ovat tuottaneet alueellisten erojen kasvua. Näin toteaa Katja Vilkama, joka väittelee filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa kaupunkimaantieteen alalta 25. marraskuuta. Tutkimus osoittaa eriytymisen edenneen tavalla, joka on kansainvälisestä kehityksestä tuttu. Pikku-Italiat meiltä kuitenkin puuttuvat.

Kantaväestön muuttovirrat pääkaupunkiseudulla kiertävät maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymiksi muodostuneita alueita. Muuttoliikkeessä on havaittavissa selvä alueellinen hierarkia, jossa muuttovirrat suuntautuvat kohti alueita, joilla maahanmuuttajataustaisten osuus on lähtöaluetta alhaisempi. Tämä näkyy selkeänä muuttotappiona maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymiksi muodostuneilla alueilla.

”Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden seudun sisäinen muuttoliike näyttäytyy sitten päinvastaisena”, Katja Vilkama sanoo.

Nettomuuttovirrat kohdistuvat tyypillisimmin asuinalueille, joilla maahanmuuttajataustaisten osuus nousee seudun keskitasoa korkeammaksi. Tämä on paikannut kantaväestön muuttoliikkeen aiheuttamaa väestötappiota asumiskeskittymiksi muodostuneilla alueilla. Toisin kuin kantaväestöllä maahanmuuttajataustaisten muuttovirtojen suuntautumisessa on kuitenkin selkeämpää vuosittaista vaihtelua.

Pohjoismaisten esimerkkien tavoin myös erot maahanmuuttajataustaisten ryhmien muuttoliikkeessä ovat selkeitä. Erityisesti Länsi-Euroopan kieliä puhuvien muuttoliike poikkeaa muiden ryhmien muuttoliikkeen suuntautumisesta ja alueellisesta sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun asumiskeskittymät ovat etnisesti sekoittuneita

Kaupunkikehityksen näkökulmasta kiinnostavaa on kuitenkin havainto Pikku-Italioiden ja kiinalaiskaupunginosien puuttumisesta pääkaupunkiseudulta. Seudulle muodostuneet maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymät ovat asukasrakenteeltaan kulttuurisesti ja etnisesti sekoittuneita.

Tutkimuksen aineisto koostui asuinalueiden väestörakennetta, asuntokantaa ja alueiden välisiä muuttovirtoja kuvaavista tilastoista. Eriytymisen rakennetta ja kehityskulkuja analysoitiin vieraskielisten osuuden perusteella muodostetun asuinaluetypologian kautta. Muuttoliikkeen vaikutuksia tarkasteltiin pääkaupunkiseudulle suuntautuneen ja seudun sisäisen muuttoliikkeen näkökulmasta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Muuttoliike tuottaa asuinalueiden etnistä eriytymistä pk-seudulla”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat