Hallitus jakoi suhdannepuskureiksi varatut Ara-miljoonat etuajassa
Hallitus hyväksyi tänään keskiviikkona käyttösuunnitelman, jolla ohjataan valtion Ara-tuotantoon tukirahojen kohdentamista tänä vuonna. Varsinainen uutinen on se, että nyt jaettiin koko 1 025 miljoonan euron tukipotti toisin kuin viime syksyn budjettiriihessä sovittiin. Budjettineuvotteluissa ympäristöministeriö onnistui kasvattamaan korkotukivaltuutta 200 miljoonalla eurolla, mutta lisämiljoonilla varauduttiin suhdanteiden heikkenemiseen ja niiden käytöstä piti sopia vasta ensi syksyn suhdannetilanteen perusteella.
Hallitus hyväksyi tänään keskiviikkona käyttösuunnitelman, jolla ohjataan valtion Ara-tuotantoon tukirahojen kohdentamista tänä vuonna. Varsinainen uutinen on se, että nyt jaettiin koko 1 025 miljoonan euron tukipotti toisin kuin viime syksyn budjettiriihessä sovittiin. Budjettineuvotteluissa ympäristöministeriö onnistui kasvattamaan korkotukivaltuutta 200 miljoonalla eurolla, mutta lisämiljoonilla varauduttiin suhdanteiden heikkenemiseen ja niiden käytöstä piti sopia vasta ensi syksyn suhdannetilanteen perusteella.
Lisämiljoonien jakaminen jo nyt kertonee siitä, että asuntorakentamisen näkymät ovat heikentyneet ennakoitua nopeammin. Päätökseen vaikutti ratkaisevasti myös eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kanta. Se totesi vuoden 2012 budjettiehdotusta koskevassa mietinnössään, että on erittäin tärkeää saada valtion asuntorahaston hyväksymisvaltuus täysimääräisesti käyttöön heti vuoden alusta alkaen.
Käyttösuunnitelmassa rahaa jaetaan hallitusohjelman linjauksen mukaisesti. Painopiste on erityisesti normaalin vuokra-asuntotuotannon lisäämisessä. Koko vuokra-asuntotuotannon osuus kaikista korkotukilainoista on 79 prosenttia. Niin sanottuun normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 430 miljoonaa euroa eli 42 prosenttia jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 380 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia. Erityisryhmien asuntoja tuetaan korkotukilainalla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella. Avustusvaltuuden määrä on 110 miljoonaa euroa. Erityisryhmien tukea myönnetään ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville ryhmille kuten pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistioireisille vanhuksille. Tärkeää on myös nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.
Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin 7 000 uutta ja peruskorjataan noin 7 000 asuntoa. Lisäksi käyttösuunnitelmassa jaettiin 250 miljoonaa euroa takauslainojen valtuutta. Tällä summalla voitaisiin rakentaa 2 000 uutta välimallin asuntoa. Tämä tuella ei kuitenkaan ole rakennettu juuri lainkaan asuntoja, sillä rakennuttajille ei näytä riittävän tueksi pelkkä valtion takaus.
Käyttösuunnitelman mukaan uustuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotuki- ja takauspäätöksiä tehtäessä painotetaan erityisesti edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uustuotantoa, joka myös eheyttää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asunnot ovat korjaamisen tarpeessa, mutta niiden arvioidaan säilyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään.
Käyttösuunnitelma mahdollistaa myös noin 1 000 asumisoikeusasunnon lainoittamisen.
Noin 6 500 Ara-aloitusta 2011
Joulukuun puolivälin tietojen mukaan viime vuonna aloitettiin noin 6 500 Ara-asunnon rakentaminen. Erityisryhmien asuntoja ja normaaleja vuokra-asuntoja aloitettiin noin 4 000 ja asumisoikeustuotantoa käynnistettiin noin 2 500 asuntoa. Asumisoikeustuotanto kasvoi tuntuvasti aiottua suuremmaksi, koska normaali vuokra-asuntotuotanto ei vetänyt ja rahaa jäi aiottua enemmän käytettäväksi asumisoikeusasuntoihin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa
9 vastausta artikkeliin “Hallitus jakoi suhdannepuskureiksi varatut Ara-miljoonat etuajassa”
Pari huomiota:
1.’Epänormaalin’ vuokraasumisen tukemisen osuus on käytännössä yhtä suuri kuin ’normaalin’. =paljon !
2. Tuo ’Nyt me rakennetaan 3000 + vuokrasuntoa’ -huuto on taas yksi ’tyhjä paukahtaa’ -poliittinen pullistelu. Näitä on useita vuosikymmeniä kuultu.
SATO, VVO ja muut vuokraisännät voivat jatkaa menestyksekkäästi bisnestään ilman mitään uhkakuvia vuokra-asuntojen rakenteellisen ylikysynnän suhteen kasvikeskuksissa.
Ainakin VVO ja SATO ovat ns. yleishyödyllisiä yhteisöjä, joten räikein bisneksenteko on niiltä kielletty. Tarkoittaa siis. rajoituksia johdon palkoissa, palkkioissa ja muissa eduissa sekä omistajien yhteisostä tulouttamassa voitossa.
Kyllä muutkin yhy:t vuokrataloja rakentaisi, jos saisi tontteja (ARA-hintarajoihin meneviä). Yksinkertaisesti mikään kunta ei halua vuokralla-asujia rasitteeksi ja kaavoitus toimii kuntatasolla. Jos asiaan halutaan oikeasti vauhtia valtion pitäisi pakottaa ainakin isoimmat kaupungit kaavoittamaan ARA-tontteja ja myös jakamaan niitä. Laiminlyönnistä pitäisi olla sanktiona tuntuva valtionosuuksien menettäminen tms.
En huomaa yleishyödyllisyyttä SATOn johdon omistuksissa palkkayhtiössään tai palkoissa tai vaikka osingoissa.
Yleishyödyllisyys ei todellakaan näy VVO:n ja Saton johdon ansioissa.
Yleishyödyllisyys ei näy myöskään AVAIN Asumisoikeus Oy:n merkonomijohdon palkoissa. Harvoin merkonomikoulutuksella saa niin korkeaa palkkaa kuin Maarit Toveri saa AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtajana. Toverin valinta toimitusjohtajaksi selittyy pitkälti hänen puoluekannallaan, sillä hän on kokoomuslainen.
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asiakkuusvastaavana toimii yo-merkonomi Kirsi Airikka, jonka palkka ei myöskään kalpene muiden alojen yo-merkonomien palkkojen rinnalla. Airikan valinnan perusteet eivät ole tiedossa.
Molempien merkonomien kohdalla on oikeutettua miettiä, että onkohan palkka osaamiseen nähden oikeassa suhteessa.
Perttu Liukku se siellä lankoja pitelee. YH, Avaran tai minkä lie ryvetyttyä keulakuvina on pidettävä muita.
Palkka vs. osaaminen…
Hmmm… Mites on noiden kansanedustajien laita..? Aika harvalla riviedustajalla TUSKIN on tuntemusta ja osaamista lainsäädäntöön, julkishallintoon jne.
On tosiaan aika outoa, että merkonomi (Toveri) on edennyt noin pitkälle.
Hän on aiemminkin ollut korkeissa viroissa ajatellen, että hän
on pelkkä merkonomi (ei edes ylioppilas). Kyllä moni korkea-
koulutuksen saanut tuntee olonsa varmaan turhaksi, kun
ei itse ole päässyt pitkälläkään koulutuksella noin pitkälle.
Varmaan osaa olla esillä oikein ja puhua oikealla tavalla niin, että
on uskottava. Toki puolue on varmaan juuri kanssa vaikuttamassa takana.
Palkka on varmaan aika hurja. Uskoisin, että sentään asiakkuus-
vastaavan palkka on pienempi kuin tavallisen merkonomi toimitusjohtajan.
Henkilökohtaisesti en haluaisi olla Toveri. Ei varmaan ole kivaa, jos kaikki alaiset on korkeakoulutettuja ja itse on vain merkonomi. Ei varmaan halua mihinkään julkisiin tietoihin laittaa koulutusta esille.
Ei edes pitkä työkokemus korvaa kokonaan koulutuksen avulla saatua sivistystä.
Mutta kun osaa olla hyökkäävä ja häikäilemätön niin ei varmaan välitä muiden mielipiteistä. Sitä on sitten kuin ruusu roskakorissa.