Kuntaliitto esittää elvytysrahaa koulujen ja sairaaloiden homekorjauksiin
Suomen Kuntaliiton hallitus esittää yhdeksi tulevien vuosien työllisyyden ja talouden elvytyskohteeksi kosteus- ja homevaurioista kärsiviä kouluja ja sairaaloita. Valtion budjettikehykseen esitetään 100 miljoonan euron määrärahaa homekorjauksia varten. Määrärahalla olisi merkittävä työllistävä vaikutus, sillä Kuntaliiton mukaan töitä tulisi jopa 10 000 henkilötyövuoden verran.
Suomen Kuntaliiton hallitus esittää yhdeksi tulevien vuosien työllisyyden ja talouden elvytyskohteeksi kosteus- ja homevaurioista kärsiviä kouluja ja sairaaloita. Valtion budjettikehykseen esitetään 100 miljoonan euron määrärahaa homekorjauksia varten. Määrärahalla olisi merkittävä työllistävä vaikutus, sillä Kuntaliiton mukaan töitä tulisi jopa 10 000 henkilötyövuoden verran.
Valtion osuus kuntien opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen rakennusten homekorjauksista on 20 prosenttia. Näin ollen 100 miljoonan euron valtion panostuksella kunnat voisivat tehdä yhteensä 500 miljoonan euron korjaukset, jotka työllistäisivät 8 500–10 000 henkilötyövuoden verran.
Kuntaliitto esittää, että valtion tukea voitaisiin myöntää syyskuun 2012 alusta lähtien ja tukea tulisi osoittaa budjettikehyksissä aina vuoteen 2016 asti.
Kunnilla on korjattavia kiinteistöjä nopeitakin työllistämistoimia varten. Ensisijaisia korjauskohteita olisivat kosteus- ja homevauriot ja sen jälkeen välttämättömät peruskorjaushankkeet.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Kuntaliitto esittää elvytysrahaa koulujen ja sairaaloiden homekorjauksiin”
Esimerkiksi Helsingissä kaupungin oma rakentamistapalvelu STARA on ruvennut pääurakoitsioimaan päiväkotien, koulujen ja sauraaloiden peruskorjauksia. Aliurakointi tehdään rakennusteknisten ja LVIS-urakoissa pääsääntöisesti puitesopimusurakoitsijoiden toimesta tuntitöinä. Puitesopimusurakoitsijoiden valinnasta päättää tietenkin STARA itse. Staran pääurakointi pitäisi laittomana lopettaa ja antaa kaupungin peruskorjausurakat LVIS-töineen alueen rakennusliikkeiden tehtäväksi. Valtion ei tule yhtään antaa rahaa, Helsingin tyylillä harjoittamaan rakennusurakointiin, joka on korruptio herkkä.
Jokaisella kaupungilla on yleensä rakentamiskohteista viiden vuoden päähän ulottuva kohdekohtainen rakentamisohjelma. Nämä kaupungien rakennusohjelman mukaiset tulevat rakennuskohteet pitäisi olla esillä julkisessa verkkosivulla. Rakennusliikkeet pystyisivät tilaamaan/varaamaan tarjouspyyntöasiakirjat, joista ovat kiinnostuneet hyvissä ajoissa. Rakennusurakoiden Hilma tarjouspyyntömenettely ei pelkästään riitä, koska et pysty ennakkoon tietämään mitä on tulossa. Kukaan ei pysty netissä jatkuvasti päivystämääntietämättömänä mitä on mahdollisesti tulossa. Helsingin oma pääurakointi pitäisi laittomana lopettaa.
Kaupungien viiden vuoden päähän ulottuvat rakennushankekohtaiset rakentamisohjelmat yleisesti verkkoon nähtäville. Hankelistauksia voi päivittää, jos niihin tulee muutoksia. Nythän tilanne on, että tulevat rakennushankkeet pidetään salassa. Ongelmana on myös, että kukaan ei pysty valvomaan, mitkä hankkeet jätetään julkisesti kilpailuttamatta. Julkinen rekisteri tuo avoimesti tiedon kaikkien nähtäville ja luo reilun kilpailutilanteen.
Entisessä Neuvostoliitossa tehtiin omalla porukalla, tunnetuin seurauksin. Täällähän pitäisi olla länsimäiseen vapaaseen kilpailuun perustuvat systeemit. Ilmeisesti ollaan vielä tällä hetkellä osittain kaupungien rakennusurakoiden kilpailutuksessa Neuvostoliiton ajoissa.
Ei kosteutta – ei hometta.
Home- ja homekorjausongelmia on kirjattu yleiseen tietoisuuteen median toimesta kymmeniä vuosia. 1990-luvun alkupuolelta median homeartikkelit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut useita erilaisia homeen estämisen (YM), terveen talon rakentamisen (TEKES) jne projekteja. Opinnäytetöineen varmaan kymmeniä. Missähän pölyttyvät? Par´aikaa on menossa useita laajoja hometalkoo-projekteja (YM, eduskunnan tarkastusvaliokunta, RYM-SHOK, FRAME/TTY ja mitä lie?). Tuntuu kuin eri projektit ovat tahoilleen vain tuotteita. Tässä tuotteen pitää olla terve koti, terve talo, terve ihminen. Kyllä meillä tiedot ja taidot on mapeissa ja asiantuntijoiden päissä. Luonnonlait eivät ole muuttuneet! MRL:n mukaan rakennustemme pitää olla turvallisia ja terveellisiä. MRL:n RakMK C2:n mukaan rakennuksissa ei saa olla haitallisessa määrin kosteutta. Jne. Milloin joku testaa MRL:ia oikeudessa?
Miksi homeongelmien on annettu ei vain jatkua, vaan pahentua, pahentua, pahentua? Edelleenkin tuntuu pääpaino olevan korjaamisessa, ei homeongelmien estämisessä. Eli annetaan homeongelmien vaan jatkua. Vaikuttaa tutulta hölmöläisten peitolta. Vai? Kunnallisten homeongelmarakennusten tuottaminen ja niiden vajavainen kiinteistönpito ja väärät homekorjaukset juontuvat yhteen syylliseen. Se syyllinen on kunkin kunnan valtuusto. Yhdenkin äänen enemmistö voisi budjetoida resursseja kosteuden estämiseen. Yleensä suuri enemmistö ei anna budjetissa lisäresursseja kiinteistönpitoon. Valtuusto antaa yleensä ”homerahaa” mediamyllytyksen kautta.
Ei kosteutta – ei hometta. Enempää ei tarvitse otsikkotasolla tietää homeongelmista. Ei tarvita differentiaalilaskentaa, ei tieteellisen homebiologian tietämystä. Ihan arkijärki riittää.
Kiinteistö- ja rakennusalan toimijoilla on hyllyissään riittävästi hyvän rakentamistavan ja talonpidon kirjoja, joiden avulla pystyy ja pääsee luonnonlakien mukaiseen suunnitteluun, hyvään rakentamistapaan ja toimivaan kiinteistönpitoon. Kaikessa kiinteistö- ja rakennusalan toiminnassa on siirryttävä ”ennakoi tuleva tilanne” -toimintaan, eli on kiellettävä vesi ja kosteus muulta kuin juomalasista, suihkukopista jne. Kun on kosteutta, hometta syntyy jopa tunneissa, muutama päivä voi olla jo hyvinkin tuhoisaa. Vähintäänhän pölyä löytyy kosteuden seuraksi. Kosteus- ja vesivaurio on heti estettävä, alue kuivattava jne. Toki nykyhomevauriot on korjattava, siis korjattava heti eikä vain kauhisteltava. Mutta uudiskiinteistönpidossa ei saa toimia kuin nykyvuodet on toimittu.
Pahimmillaan väärät toimemme voivat johtaa monille lapsille elinikäisiin, siis kymmenien vuosien sairauskierteisiin. Yksilölle kaameaa, yhteiskunnalle kallista.
Pääsääntöisesti jokaisesta peruskorjattavasta päiväkodista tai koulusta löytyy, jostakin kosteus- tai homevaurioitunut rakenne. Vanhojen esimerkiksi 70-luvulla rakennettujen päiväkotien kohdalla koko rakennuksen purkaminen voisi olla järkevämpää, kuin peruskorjaaminen. Ohuiden seinärakenteiden takia lämmöneristeet ovat näissä rakennuksissa riittämättömiä, jotka tekevät peruskorjauksesta epäjärkevän suuren. Myös ovien, ikkunoiden ja yläpohjan eristeiden U-arvot ovat täysin riittämättömiä. Kannattaisi valtiovallan yleisesti päättää avustuksia antaessa julkisiin korjauksiin, millä peruskorjausprosentilla kannattaa vanha rakennus purkaa ja rakentaa uusi kokonaan tilalle. Mielestäni peruskorjauskustannuksien ollessa 65-75 prosenttia uuden rakennuksen kokonaiskustannuksesta, kannattaa vanha rakennus purkaa. Vanhasta ei saada ikinä korjaamalla uuden veroista, vaikka korjausaste olisi korkea. Museokohteet tietysti joudutaan säilyttämään, mutta päiväkotien ja koulujen kohdalla ne ovat harvinaisia.
ASETUKSELLA YRITETÄÄN KUMOTA LUONNONLAIT
Viiden vuoden kuluttua on koulut, päiväkodit ja asunnot järjestään homeessa.
Ympäristöministeriön uusi asetus 2/11 määrää tavoittelemaan sellaisia passiivi- ja matalaenergiataloratkaisuja, joiden eristepaksuudet ylittävät vaivatta kosteusteknisen kriittisen rajan vaihtelevissa sääolosuhteissamme. Kun tähän liittyy epärealistinen rakennuksen ilmatiiveysvaatimus ja sisäilman kosteudenpoistossa jättäytyminen koneiden ja epävarman sekä asukkaille ylivoimaisen vaikean automatiikan varaan, rakennusten kosteus- ja homevauriot lisääntyvät ja myrkyllisestä sisäilmasta tulee yhä suurempi uhka kansanterveydellemme. Lisäksi työmaan kosteudenhallinnan puutteet ja rakennusaikaisen kuivatuksen laiminlyönti yhdistettynä uusiin rakennusmateriaaleihin kumuloivat terveysriskit. Homeiden sekä muiden mikrobimassojen ja niiden toksiinien läsnäolo rakennuksissa voidaan katsoa olevan seurausta siitä, että tekniikan, talouden ja hallinnon päätöksillä yritetään kumota luonnonlakeja.