Barometri: Toimistotyöntekijät pakataan yhä tiiviimmin
Joka toinen yritys aikoo kasvattaa jaettujen ja nimeämättömien työpisteiden määrää. Kolmannes yrityksistä ennakoi vähentävänsä perinteisten huonetoimistojen määrää. Samaan aikaan 37 prosenttia yrityksistä uskoo työntekijämääränsä kuitenkin kasvavan. Tämä käy ilmi Kiinteistötieto KTI:n ja Skanskan yhteistyössä julkaisemasta yritysten tilatarvetta mittaavasta toimitilabarometristä.

Joka toinen yritys aikoo kasvattaa jaettujen ja nimeämättömien työpisteiden määrää. Kolmannes yrityksistä ennakoi vähentävänsä perinteisten huonetoimistojen määrää. Samaan aikaan 37 prosenttia yrityksistä uskoo työntekijämääränsä kuitenkin kasvavan. Tämä käy ilmi Kiinteistötieto KTI:n ja Skanskan yhteistyössä julkaisemasta yritysten tilatarvetta mittaavasta toimitilabarometristä.
Yhä harvemmalla työntekijällä on käytössään oma nimetty kiinteä työpiste. Oman kiinteän toimistotukikohdan merkitys pienenee, kun työvälineet kulkevat mukana, ja töitä tehdään myös asiakkaan luona, yrityksen muissa toimipisteissä tai etänä. Myös työajat joustavat entistä enemmän. Avotila- sekä yhdistelmätoimistot tukevat nykyisiä työnteon malleja perinteisiä koppikonttoreita paremmin. Kolmannes barometrin vastaajista ennakoi vähentävänsä perinteisten huonetoimistojen määrää.
Työnteon monimuotoistumista tuetaan erilaisilla virtuaalisilla työvälineillä, kuten etäneuvottelujärjestelmillä. Peräti 77 prosenttia vastaajista ennakoi virtuaalisten työvälineiden käytön kasvavan.
Yrityksistä 36 prosenttia ennakoi käytössään olevien toimistoneliöiden vähentyvän seuraavan kolmen vuoden aikana. Samaan aikaan 37 prosenttia vastaajista uskoo työntekijämääränsä kasvavan.
Työpaikan merkitys kohtaamis- ja ryhmätyöpaikkana korostuu, mikä vaikuttaa myös tilatarpeisiin. 56 prosenttia vastaajista arvioi tiimi- ja ryhmätyötilojen tarpeen kasvavan.
Reilu kolmannes ennakoi lisäävänsä henkilöstön epävirallisempien kohtaamispaikkojen määrää. Avotilan hälinästä on päästävä vetäytymään rauhallisempaan ympäristöön, kun työtehtävät vaativat keskittymistä. 47 prosenttia vastaajista arvioi nk. hiljaisten huoneiden tarpeen kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana.
Kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden merkitys korostuu
Ympäristönäkökulmat näkyvät myös yritysten sijaintipäätöksissä, joissa saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä nousee tärkeimmäksi kriteeriksi. Julkisten kulkuyhteyksien merkitys on kasvanut viime vuodesta verrattuna yksityisautoiluun, joskin autopaikkojen määrä mainitaan edelleen tärkeänä tekijänä. Toimitilan valinnassa painotetaan etenkin henkilöstön terveys- ja turvallisuusnäkökulmia.
Tilojen tekniselle varustelulle asetetaan kovat vaatimukset. Tietoverkkojen taso, ilmanvaihto ja jäähdytys, sisäilman laatu,tilojen muunneltavuus, hyvät valaistusolosuhteet ja toimiva akustiikka ovat työntekijöiden tehokkuutta, hyvinvointia ja viihtyvyyttä tukevia perusedellytyksiä. Tilakustannusten painoarvo tilapäätöksissä on myös suuri, joskin tässäkin huomio keskittyy entistä enemmän tilojen tehokkuuteen ja vaikutuksiin työn tuottavuuteen neliöstä maksettavan hinnan sijasta.
Toimitila-asiat nousevat yhä keskeisempään rooliin yritysten kestävän kehityksen tavoitteissa. Energiatehokkuus nousi kolmanneksi tärkeimmäksi rakennuksen ja palvelujen valintakriteeriksi. 35 prosenttia vastaajista mainitsee energiatehokkuuden tärkeimmäksi tekijäksi kestävän kehityksen tukemisen kannalta. Energiatehokkuuden ohella myös sijainti, liikenneyhteydet, tilatehokkuus sekä muunneltavuus ovat toimitilojen keskeisiä ominaisuuksia kestävän kehityksen näkökulmasta. Jopa neljäsosa vastaajista olisi valmis myös maksamaan nykyistä enemmän ympäristövastuullisemmista toimitiloista. Myös tietoisuus rakennusten ympäristöluokituksista kasvaa: 58 prosenttia barometrin vastaajista on vähintään keskustellut ympäristöluokitellusta rakennuksesta. Joka kymmenes vastaajayritys toimii jo ympäristöluokitellussa rakennuksessa.
Tulevaisuuden Työympäristö -barometri kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yli 50 hengen yritysten toimistotilojen käyttöön ja tulevaisuudennäkymiin liittyviä kysymyksiä. Vastaajina olivat talous-, henkilöstö- ja yleisjohto sekä yritysten toimitila-asioista vastaavat henkilöt. Internet-kyselynä toteutettuun barometriin vastasi 69 henkilöä. Barometri toteutettiin nyt kahdeksatta kertaa.
Helsingin ydinkeskustalla on yritysten keskuudessa vakaa asema haluttuna toimistoalueena. Länsimetron vaikutus näkyy toimistoalueiden suosiossa selkeästi: Espoossa Tapiola ympäristöineen on nostanut asemaansa ja eritoten Keilaniemen suosio sijaintipaikkana on parantunut. Ruoholahden ja Jätkäsaaren suosio oli tänäkin vuonna korkea. Hyvät liikenneyhteydet pönkittävät myös Pasilan, Pitäjänmäen ja Leppävaaran suosiota sijaintipaikkoina. Helsingin ydinkeskusta ja Tapiola ympäristöineen houkuttelevat yrityksiä myös muilta alueilta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Barometri: Toimistotyöntekijät pakataan yhä tiiviimmin”