Helsingin seudun pilottikiinteistöt vähensivät kasvihuonepäästöjään 8 prosenttia
Helsingin seudulla toteutettiin vuosina 2009–2011 julkisia toimitiloja koskeva projekti, jossa mukana olleet pilottikiinteistöt vähensivät kasvihuonekaasupäästöjään yhteensä kahdeksan prosenttia. Projektissa ei ylletty aivan sille asetettuun tavoitteeseen, joka oli kymmenen prosentin päästövähennys. Projektissa oli mukana yhteensä 32 kiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Keravalta ja Kirkkonummelta.
Helsingin seudulla toteutettiin vuosina 2009–2011 julkisia toimitiloja koskeva projekti, jossa mukana olleet pilottikiinteistöt vähensivät kasvihuonekaasupäästöjään yhteensä kahdeksan prosenttia. Projektissa ei ylletty aivan sille asetettuun tavoitteeseen, joka oli kymmenen prosentin päästövähennys. Projektissa oli mukana yhteensä 32 kiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Keravalta ja Kirkkonummelta.
Pilottikiinteistöjen yhteenlasketut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2011 olivat 10 416 tonnia CO2-ekvivalenttia. Vuonna 2009 päästöt olivat yhteensä 11 293 tonnia CO2-ekvivalenttia.
Erityisen merkittäviä päästövähennykset olivat Vantaalla, jossa kaikki kiinteistöt pystyivät vähentämään päästöjä 9–45 prosenttia.
”Vantaalla pilottikiinteistöissä muun muassa säädettiin ilmanvaihto vastaamaan kiinteistön todellista käyttöä. Lisäksi henkilökunta sitoutui projektiin ja yhteistyö sujui erittäin hyvin, mitkä selittävät Vantaan hyviä tuloksia”, erityissuunnittelija Miia Riihimäki Helsingin seudun ympäristöpalveluista sanoo.
Projektin tulosten mukaan kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt voidaankin saada nopeasti laskemaan käyttötottumuksia muuttamalla. Pilottikiinteistöihin koulutettiin ekotukihenkilöitä, joiden tehtävänä oli kannustaa ja ohjeistaa muuta henkilöstöä ilmastoystävälliseen työhön. Ekotukihenkilöt opastivat kiinteistöjen lämpötilan ja sähkönkulutuksen vähentämiseen. Keinoina olivat esimerkiksi tarpeettomien valojen ja sähkölaitteiden sammutus, lämmityksen ja ilmastoinnin säätäminen tarpeen mukaan, luonnonvalon hyödyntäminen sekä aikaohjauksen ja liiketunnistimien käyttäminen valaistuksessa.
Projektissa mukana oleviin kiinteistöihin kuului päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, monitoimitaloja, toimistoja, varikkoja ja terveysasema. Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa otettiin huomioon tilojen lämmityksestä, sähkönkulutuksesta, henkilöstön työasiointimatkoista, paperinkulutuksesta ja jätteistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.
Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja pilottikiinteistöissä oli lämmönkulutus, mikä selittää myös pilottikiinteistöjen todellisten kasvihuonekaasupäästöjen nousua kylmien talvien 2009 ja 2010 aikana. Toiseksi merkittävin päästölähde pilottikiinteistöissä oli sähkönkulutus.
Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin WWF:n ilmastolaskurilla, joka löytyy internetistä osoitteesta www.ilmastolaskuri.fi. Lämmityksen osalta laskettiin sekä todelliset että lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt. Lämmitystarvekorjauksella tasattiin vuosien välinen sääolojen vaihtelu.
Projekti oli osa HSY:n koordinoimaa Julia 2030 -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli vähentää Helsingin metropolialueen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla kaupunkien toimitilojen ja hankintojen energiatehokkuutta. Hanke sai rahoitusta EU:n Life+ -ohjelmasta.
Projektin loppuraportti löytyy kokonaisuudessaan tästä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun pilottikiinteistöt vähensivät kasvihuonepäästöjään 8 prosenttia”
Mitä nuo kasvihuonekaasupäästöt ovat ?
Hyvä pointti nimimerkiltä ”Yksi kysymys”!
Olen nyt lisännyt juttuun toisen kappaleen, jossa mainitaan kasvihuonepäästöjen tarkat määrät. Kasvihuonepäästöt ovat siis CO2-ekvivalentteja.